Tekstiviesti mieheltäni tavoitti minut puolen päivän jälkeen Helsingistä kokouspaikan ulko-ovelta ja kyyneltä ei voinut estää.
Uutiset kännykässä varmistivat surusanoman.
"Kouluammuskelija surmasi yhdeksän". Iltauutisissa tuo luku oli noussut kymmeneen sekä surmansa sai myös ammuskelija.
Miksi ihmeessä tällaista tapahtuu?
Miten vastaavaa voisi ennaltaehkäistä? Vai ruokkivatko aiemmat tapaukset aina vaan uusia? Ei kai mediaa ja verkkoa voi yksistään syyttää?
Paluumatkalla Jyväskylään ennalta aikomani tehtävät työkoneella tuntuivat varsin turhilta tämän tapahtuman rinnalla. Huomisen aamupalaverin valmistelun keskeytti koko ajan miettiminen kuinka tuollaisessa tilanteessa voi toimia. Onko oppilaitosten rehtoreiden, päälliköiden ja opettajien työ nykyään kriisivalmiuksien ylläpitämista ja tiedottamista? Voisiko se vielä olla muutakin, sitä minkä takia suurin osa innokkaista ja ihanista nuorista tulee oppilaitokseen; oppiakseen elämää, työtä tai jatko-opintoja varten.
Maisemat vaihtuivat ja auringonpaisteessa loistivat upeat ruskan värit kuta lähemmäs Jyväskylää juna saapui.
Voitaisiinko oppilaiden ja opiskelijoiden pahoinvointia ehkäistä ja elämänhallintataitoja tukea resursoimalla enemmän kouluterveydenhuoltoon, kuraattori-ja psykologipalveluihin? Varmastikin.
Mutta huolenpitoa, välittämistä, vuorovaikutusta sekä uskallusta puuttua mahdollisiin merkkeihin tarvitaan kaikilta aikuisilta.
Tiedän, että suurin osa opiskelijoista voi hyvin. Ja haluan säilyttää uskoni ihmisten hyvään antamatta liialle pelolle tai kyynisyydelle valtaa.
Tällaiset tapahtumat eivät voi olla kuitenkaan jättämättä jälkiä.
Niistä perheistä, ystävistä ja opiskelukavereista puhumattakaan.
Ei ole sanoja
1 kommentti:
Jokelan ja Kauhajoen tapauksista nähdään, että mainostamasi ennakointi on jäänyt joltakin tekemättä. Ehkäpä 90-luvun alun säästöjä niitetään nyt. S-Jyväskylässäkin ollaan alasajamassa opetusta ja lukioverkkoa. Valtakunnan- ja kunnallispolitiikkojen puheet ovat olleet pelkkää sananhelinää, kuten sinunkin. Suurinosa kansasta kannattaa palvelujen ylläpitämistä veronalennusten sijasta. Valtionveronalennuksia tehdään kuitenkin jatkuvasti. Johtopäätös on se, että poliitikot tarvitsevät äänestäjiä vain joka neljäs vuosi ja ajavat kaupan ja teollisuuden etuja muulloin
Lähetä kommentti