Hyvinvointia luovuuden sekä taito- ja taideaineiden kautta
Keskustelimme mieheni kanssa tänään aamupalapöydässä taito-ja taideaineiden merkityksestä sekä niistä konkreeteista toimista mitä niiden kautta voisi tuoda koulumaailmaan. Hyvinvointia ja ennaltaehkäisyä.
Kun tavoitteenamme on luovuuden edistäminen koulutuksessa, edellyttää se luottamusta lapsen ja nuoren kykyyn hyödyntää omia luovia voimavarojaan.
Luovuus ja ongelmienratkaisukyky eivät kehity sattumanvaraisesti vaan sitä voidaan edistää pedagogisin ratkaisuin. Valitettavan usein lasten ja nuorten luovien voimavarojen kehittäminen jää suorituspaineiden alle. Koulujärjestelmässä tieto- ja osaamistarpeiden vaatimukset lisääntyvät tiedon lisääntymisen ja yhteiskunnan muuttumisen vuoksi. Silloin mahdollisuudet keskittyviin ja aikaakin vieviin syventäviin opintoihin ei ole. Eikä näin ollen ennaltaehkäisevän kasvatuksen ja hoidon merkitystä vahvisteta.
Teot ovat kauneinta puhetta. Me voimme huomioida taito- ja taideaineiden merkityksen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa yleissivistävässä koulutuksessa ja aina opettajien koulutuksessa. Vähentämällä tarpeettoman informaation määrää oppiaineissa sallimme luovuuden ja taitoaineiden oppimisen. Keskustelun ja kyseenalaistamisen salliminen voi ylläpitää luovuuden kulttuuria. Avoin ja erilaisuutta salliva ilmapiiri on edellytys luovuudelle.
Me voimme edistää taito - ja taideaineiden asemaa yleissivistävässä koulutuksessa tuntikehyksistä päätettäessä. Eriyttämällä opetusta huomioimme eri tavoin lahjakkaat lapset. Osaamista tunnustamalla voimme hyödyntää nuoren taideharrastuksen osaksi valinnaisia tai syventäviä opintoja toisella asteella.
Painopistettä tulisi siis siirtää määrästä laatuun. Erilaisia tapoja panostaa taideaineisiin on muitakin kun tuntimäärän kasvattaminen.
Luku sekä taito-ja taideaineiden vuorovaikutus voidaan toteuttaa esimerkiksi musiikin ja matematiikan yhteyden korostamisella tai kuvataiteen ja vaikkapa luonnontieteellisten ilmiöiden yhdistämisellä sekä hyödyntämällä harrastuskerhojen, taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja taiteilijoiden yhteistyötä. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi Kulttuuriaitan toiminta. Myös riittävät harrastusmahdollisuudet, kuten tavoitteellinen taiteen perusopetus, ja siihen riittävä resursointi kuntaosuuksista päätettäessä antaisi useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen ja kehittämiseen. Tämä varmasti näkyy ja kuuluu myös perheiden arjessa. Ja antaa hyviä eväitä ammattiin kuin ammattiin jatkossa.
Jokainen lapsi joka löytää omat lahjansa voi suunnata positiivista energiaa ja iloita siitä harrastuksen tai ammatin kautta. Koulu voikin tukea oppilasta löytämään omat lahjansa ja vahvuutensa ja motivoida harrastamaan tai opiskelemaan sitä, mistä nauttii. Oppilaiden ja opiskelijan hyvinvointia voimme edistää ja seurata laatimalla koulutusorganisaatioissa vuosittain hyvinvointikertomus ja sisällyttämällä kaikki oppilaan tai opiskelijan hyvinvointiin tähtäävät toimet osaksi koulutuksen laadunhallintaa ja laatujärjestelmää.
Loppujen lopuksi kyse on muustakin kuin pelkästään rahasta, enemmän taas tahtotilasta ja arvovalinnoista. Riittävän pienet ryhmäkoot toki vaativat meiltä resursointia, osa edellä mainituista on toteutettavissa yhteistyötä lisäämällä ja toimintatapojamme kehittämällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti