"Tänään on nyt" totesi tyttäremme mietteissään päivän puuhien jo uuvuttamana mutta mieli skarppina.
Tuohonkin lauseeseen kätkeytyy niin monta viisautta joita piti oikein pysähtyä miettimään. Varsinkin hänen luonteellaan, joka suunnittelee aina asioita eteenpäin varsin pitkällekin, sen piti tarkoittaa hänelle oikeasti jotain suurempaa.
Niin minullekin.
Kalenteri täyttyy kiivasta tahtia kokouksista ja töistä.
Pöydällä ja jääkaapin ovessa kutsu tanssifestivaaleille, kutsu Kuokkalan kirjaston avaijaisviikolle (joka muuten viimein saatiin aikaan meidän lautakuntammme aikana!), kutsu Helsinkiin, kutsu Turkuun kulttuuripääkaupungin suunnitteluun, kutsu Suomi-Venäjä tilaisuuteen, kutsu ehdokastilaisuuteen, kutsu foorumiin...
Uuden Jyväskylän valtuustoon haluavia on huikea määrä.
Vaalityö on mukavaa, se voi olla raskastakin, mutta aivan varmasti uuden valtuustoon päätökset ja alkutaivat, sekä lautakuntien työ tulee sitä myös olemaan. On hyvä varautua tähän ja tiedostaa se. Apua asioiden hoitoon tietenkin tuo jos kaikki ei ole ihan uutta ja ajan voi käyttää substanssin läpikäymiseen eikä niinkään hallintolain, hyvän kokouskäytännön ym. opetteluun. Sen vuoksi koin, että minulla on mahdollisuus edelleen hoitaa asioita ja paneutua päätösten valmisteluun sillä tarmolla minkä se oikeasti vaatii. Uskon nimittäin kantapäänkin kautta jo tulleen opetelluksi muutama perusasia ;).
Kaikkein tärkein kutsu on kuopuksemme vilpittömällä ilolla askartelema punainen taideteos joka kädessään hän odottaa meitä töistä kutiin tultua.
Se kutsu pysäyttää ja se kutsu siirtää kaikki edelliset sivumpaan. Siispä anteeksi pyydän, jos ja kun en kaikkia kutsuihin osallistu, sillä elämä on tänään ja nyt ja se loistaa kaksista pienistä silmistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti