Eilinen ensi-ilta teatterissa Betten ja Boon avioliittoa seuratessa sai ajatukset liikkeelle. Vaikka esityksessä oli paljon sulateltavaa; päällekkäistä kudosta, erilaisia tehokeinoja, rajujakin tekstin pätkiä, hieno valosuunnittelu ja toteutus, roolisuorituksista puhumattakaan, naurua, ihmetystä, liikutusta, oli kotimatkalla ajatus lähinnä lähimmäisen ja perheen jäsenen välittämisessä sekä toisen ihmisen arvostamisessa. Ja siitä jatkui juttumme vielä kotona mieheni kanssa. Arvopohdintaa johon teatteriesitys antoi potkua.
Välittämisestä oli tämänkin päivän lehdissä. Hesarissa opetusministeri Sarkomaa väläytti lakia oppilashuollosta. Myös tietosuojaa koskeva lainsäädännön muutos tulee keväällä eduskunnan päätettäväksi. Hyvä. Näistä asioista keskusteltiin paljon viikonloppuna Terveystalkoissammekin Kävelykadulla.
Mikään laki tai maailman raha ei silti voi korvata tai pakottaa meitä välittämään toisistamme. Niiden avulla voidaan ohjailla toimenpiteitä ja resursointia tiettyyn suuntaan ja panostusta tarvitaankin oppilashuollon parantamiseen ja opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä valmiuksiin kohdata yhä moninaisempia haasteita.
Ajatuksen siirtämistä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti