Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia - resepti kuntalaisille ja päättäjille

"Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia" - resepti kuntalaisille ja päättäjille Teksti julkaistu Jyväskylän kokoomuksen kunnallisjärjestön "Luottamushenkilöiden puheenvuoro"-blogissa 5.3.2012.

Yhä useampi lapsi liikkuu yhä vähemmän. Moni nuori on syrjäytynyt ja luku nousee edelleen. Monen aikuisen voimavarat eivät riitä omastakaan hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pahoinvointiamme korjaavien toimien menot kasvavat. Eikä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi. Johtuisiko se siitä ettemme pääse ongelmien ytimeen ja muuttamaan suuntaa riittävän ajoissa?

Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Kulttuuri, taidekasvatus ja liikunta luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Kulttuurilla ja liikunnalla on tervehdyttäviä vaikutuksia. Niiden avulla voidaan vähentää sairaalavuorokausia ja auttaa toipumisessa, sekä ennaltaehkäistä fyysistä ja henkistä pahoinvointia kaikkine lieveilmiöineen.

Leivoimme lasten kanssa laskiaispullia ja niitä pyöritellessämme pohdin miten hyvä pulla tehdään? Voisiko hyvinvointiinkin löytyä reseptiä? Mietin mitä se sisältäisi ja kuinka jokaisella on osuutensa ja toisaalta vastuunsa lopputuloksesta. Jos jokin aines on vähissä, on meillä mahdollisuus ja suorastaan velvollisuus auttaa toinen toistamme. Vähän kuin meidän leipoessamme: yksi vaivasi taikinan, toinen oli näppärä pullanpyörittäjä ja voiteli pullat, kolmas vahti uunia ja valmisti täytteet. Kaikkien kädet olivat vuorollaan taikinassa ja opimme toinen toiseltamme.

Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia - perusainekset ja mitat (suluissa): 1 Yhteistyötä ja hyviä käytänteitä yli eri toimialojen. (Tarvitaan nykyistä enemmän.) 2 Kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamista. (Satsataan ennaltaehkäisyyn enemmän, se kannattaa varmasti) 3 Uskallusta, rohkeutta, intoa ja uusia ajatuksia.(Tätä ei voi olla koskaan liikaa!) 4 Kaiken ikäiset kuntalaiset, erityisesti nuoret, ja yhteistyötahot mukaan. (Varmistettava kanavat, forumit ja osallistumisen monipuoliset mahdollisuudet ja erilaiset toteutustavat) 5 Ratkaisukeskeisyyttä ja vaihtoehtoja ongelmien painottamisen sijaan. (Mitä enemmän tätä, sitä helpommin päästään hyvään lopputulokseen)

Kulttuuria ja liikuntaa tarjotaan ja nautitaan säännöllisesti; 2-3 kertaa pari tuntia kerrallaan on suositeltava henkilökohtainen viikkoannos. Kukin voi vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään. Erityisesti päättäjien on syytä tutustua toimijoihin sekä tulevaisuutta hahmottaviin kirjasto-, liikunta-, ja nuorisoverkkoratkaisuihin tarkemmin. Lisätietoa löytyy esimerkiksi kaupungin nettisivuilta.

Parhaan tuloksen saa nauttimalla kulttuuria ja liikuntaa yhdessä läheisen, ystävän, sukulaisen, naapurin tai vaikkapa työyhteisön jäsenten kesken. Reseptin perusaineksia kannattaa sekoittaa muihinkin toimialoihin.

Pauliina Holm, Jyväskylän kulttuuri-,liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja

Lepoa, liikuntaa ja kulttuuria aivoille

Lepoa, liikuntaa ja kulttuuria aivoille

kirjoitus julkaistu Kukkulan kaiussa keväällä 2012

Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Samaan aikaan tiedämme että yhä useampi lapsi liikkuu yhä vähemmän.

”Liikunta on lääkettä” luki Kyllön terveysaseman seinällä. Samaa todisti myös tänä keväänä Jyväskylässä pidetyt veteraanien maailmanmestaruuskisat. Urheilu ja liikkumisen riemu yhdisti eri ikäisiä ja eri puolelta maailmaa tulleita osallistujia. Keskustellessani järjestön australialaisen puheenjohtajan kanssa olin yhä vakuuttuneempi siitä että säännöllinen liikkuminen palkitsee, ei vain mitalein, vaan oman osallistumiskyvyn ja elämänlaadun säilyttämisenä yhä vanhemmaksi. Voimme laskea jokaisen sairaalassa vietetyn vuorokauden tai tutkimuksen hinnan. Naapurimme, mummimme, puolisomme, ystävämme tai lapsemme kannalta parempaa elämänlaatua, kivuttomampaa päivää, omassa kodissa pärjäämistä, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista, ei taas voi rahassa mitata.

Tapio Korjus Huippu-urheilun muutostyöryhmän ja Keski-Suomen urheiluakatemian kiertueella maaliskuussa muistutti seminaariin osallistuneille urheilijoille ja liikuntajärjestöjen edustajille että ”Paras palautumisväline on uni”. Tuo ohje sopii meille kaikille. Elämänhallintataidoissa, kuten nukkumaanmenoajoissa olen työssänikin nuorten parissa huomannut olevan petraamista. Itsestään selvää ei ole säännöllisen rytmin tärkeys kuten se, että yö käytetään nukkumiseen, eikä esimerkiksi pelaamiseen. Ainoastaan aivojen hyvinvoinnista huolehtimalla voi oppia uutta kehon palautumisen lisäksi.

Keltinmäen koulu osallistui Nuori Suomen liikuntaseikkailu- kampanjaan. Poikamme, kuten 172 000 suomalaista lasta ja nuorta, merkitsi ylös päivittäisen liikunnan ja hyötyliikunnan määrän. Myös vanhempia kannustettiin liikkumaan ja ohjaamaan lastaan terveelliseen arki- ja hyötyliikuntaan. Asuinalueellamme on varsin hyvät ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet niin talvella kuin kesällä. Myös koulun rooli on tärkeä aktiiviseksi liikkujaksi kannustamisessa.

Tutkimusten mukaan harrastukset edistävät terveyttä. Keskisuomalaisessa 24.4.2012 neurologian dosentti Markku T.Hyyppä ihmettelee miksei harrastuksia pidetä terveystekijänä, vaikka useat tutkimustulokset ovat osoittaneet harrastusten pidentävän elinikää 2-3 vuotta. Kuorolaulu on hyvä esimerkki hyödyllisestä ja yhteisöllisestä harrastuksesta josta saa mielihyvää niin itselle kuin muille. Hyypän mukaan harrastaminen kannattaa aloittaa jo varhaislapsuudessa. Opittuja taitojahan käytämme myös aikuisena. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Uuden oppiminen ja osallistuminen aktivoi aivoja ja vähentää osaltaan riskiä sairastua. Jyväskylässä on tarjolla monenlaisia kulttuurinharrastamiseen osallistumisen muotoja kaiken ikäisille.

Tyttäreni luki uskonnon kokeeseen johon kuului 10 käskyä ja kultainen sääntö eli mitä tahdotte tehtävän teille tehkää se myös heille. Mietin läksyjä kuunnellessani miten valtava merkitys kodin, ystävien, lasten opettajien, meidän kaikkien aikuisten välittämisellä, rajojen asettamisella, esimerkillä ja osallistumisella on. Kuitenkin pahoinvointiamme korjaavien toimien menot kasvavat koko Suomessa. Eikä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi kasvaviin palveluntarpeisiin. Johtuisiko se siitä ettemme pääse ongelmien ytimeen ja muuttamaan suuntaa riittävän ajoissa ennaltaehkäisevään suuntaan? Lapsiin ja nuoriin, liikuntaan ja kulttuuriin sekä laadukkaaseen opinpolkuun satsaamalla syntyy tulevaisuuden todellisia säästöjä.

Hyvinvointiin satsaamiseen tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä, läheisistämme ja itsestämme välittämistä ja tulevaisuuden ennakointia. Tiedämme edessämme olevan tiukkoja kuntatalouden vuosia. Joudumme tarkastelemaan joitakin palveluverkkojamme ja toimintamallejamme kriittisestikin. Kulttuuri, taidekasvatus ja liikunta luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä kaikenikäisten väestöryhmien keskuudessa. Niiden avulla voidaan vähentää sairaalavuorokausia ja auttaa toipumisessa, sekä ennaltaehkäistä fyysistä ja henkistä pahoinvointia kaikkine lieveilmiöineen.