Yhteistyöllä koko ikäluokalle mahdollisuus

Yhteistyöllä koko ikäluokalle mahdollisuus

(julkaistu Keskisuomalaisen mielipide-sivuilla 25.2.2017)

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän kaupunki tekivät selvityksen lukiokoulutuksen kuluista ja opetuksen resursoinnista.Raportti julkistettiin tällä viikolla. Vaikka vertailu eri kaupunkeihin ei ole ongelmatonta kustannusten kohdentamisten osalta, huoli on noussut opetusryhmien koosta ja kurssimääristä.

Raportissa todetaan lukiokoulutuksen rahoituksen tarpeesta yhtä aikaa toteutuvan organisaatiouudistuksen kanssa. Positiivista raportissa on myös, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä pystyy toteuttamaan toisen asteen koulutuksessa koko ikäluokka haltuun -ajatusta menestyksekkäästi.

Vantaan ja Lahden kaupungit järjestävät lukiokoulutuksen valtionosuudella. Miten lukion resurssit kohdentuisivat Jyväskylässäkin enemmän oppijoihin ja opetukseen? Tarvitaanko lisäresursointia ja mistä se olisi otettavissa?

Onko toisen asteen yhteistyötä vielä mahdollista tiivistää oppijoiden näkökulmasta? Mikä on reilu etenemistapa koko ikäluokka huomioiden? Miten hyviä innovaatioita ja koulutuskuntayhtymässä tehtyä kehittämistyötä voidaan viedä eteenpäin?

Mitä valmiuksia tulevaisuus nuorilta edellyttää? Lukio on noussut nyt keskusteluissa keskiöön. Ei ole syytä unohtaa ammatillista koulutusta ja tulevaa reformia. Eikä etenkään perusopetusta, oppilaiden ohjausta ja riittäviä kuraattori- ja psykologipalveluita.

Hyvä opinpolku ja oppimisen edellytykset alkavat jo toimivasta varhaiskasvatuksesta. Kodin ja koulun yhteistyö, opintojen ohjaus ja laatu nousevat yhä enemmän keskiöön.
Päätöksiä tehtäneen jo keväällä ja viimeistään talousarvion teon yhteydessä.

Olen toiveikas, että myös Edufutura-yhteistyöllä, eri koulutusasteiden välisellä strategisella kumppanuudella, meillä on mahdollisuuksia tukea osaltaan paremmin erilaisia opinpolkuja jatko-opintoihin. Yhteistyöllä voimme vastata myös valtakunnallisiin muutoksiin.

Pauliina Holm
kuntavaaliehdokas (kok.)
kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
Jyväskylä

Päättäjän tulevaisuuden aakkoset

 (julkaistu 26.8.2016 Luottamushenkilöiden puheenvuoro, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän blogissa)

Tuleva lukuvuosi tuo muutoksia eri ikäisille oppijoille ja kuntapäättäjille. 

Miten maakunta- ja soteuudistus etenee? 

Mikä on tulevaisuuden kunta ja miten päätöksenteko organisoidaan? Miten ennaltaehkäisevät palvelut järjestetään? Mikä on sivistyksen rooli? Tulevaisuuden aakkosia tarvitaan valtuustoissa, lautakunnissa ja kansalaiskeskusteluissa.

Ammatillinen koulutus. Mitä tutkintoja tulevaisuudessa? Miten rahoitus käytännössä toteutuu? Mistä nuorille töitä? Miten panostamme ohjaukseen? Mikä on tulevaisuuden koulutuksenjärjestäjäverkosto?

Budjetti. Miten talousarvio rakentuu yli puolen verotuloista ja 2/3 valtionosuuksista siirtyessä maakuntiin? Miten tavoitteet ja mittarit tulisi olla talousarvioon kirjattuna?

Controller. Mitä controller tekee kunnissa ja liikelaitoksissa?

Digiloikka. Digitalisaation mahdollisuudet eri palvelujen toteuttamisessa? Oppijoiden ja opettajien valmiudet digiloikkaan? Mitä ohjelmistoja tarvitaan? Miten osaaminen varmistetaan?

Ennaltaehkäisevät palvelut. Miten ennakoimme ja vastaamme perheiden erilaisiin tarpeisiin kokonaisvaltaisesti? Varmistammehan valinnanmahdollisuuden palveluiden toteutuksessa?

Fakta. Tehdäänkö päätöksiä järjellä vai tunteella? Miten tiedolla johtamista tulisi kehittää?

Gäppi. Miten ylitämme mahdollisia kuiluja päättäjien, viranhaltijoiden, valmistelun, toteutuksen,  organisaatioiden ja asukkaiden välillä?

HYVINVOINTI.

Ikäihmiset. Minkälaisia asumismuotoja ja tukea tarjoamme ikääntyville? Miten arvostamme vanhenevan väestön osaamista? Miten palveluita tulisi järjestää?

Jaostot. Toimisiko jaostomalli kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa? Miten konserniohjausta, kiinteistöjä ja elinkeinopolitiikkaa ohjataan?

Kulttuuri. Emmehän unohda kulttuurin, kuten musiikin, hyvinvointivaikutuksia ja merkitystä oppimiselle, ilmaisulle ja osallisuudelle?

Liikunta. Tunnetaanhan Jyväskylä jatkossakin liikunta- ja kulttuurikaupunkina? Eihän harrastusmaksut ja -paikat katoa perheiden ulottumattomiin?

Maakuntamalli. Miten malli madaltaa byrokratiaa ja vähentää kuluja? Mikä on kuntien rooli ja vaikutusmahdollisuus palveluihin tulevaisuudessa?  

Nuoret. Emmehän unohda nuorten palveluita, harrastus - ja vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuden kunnissa ja maakunnissa?

Opetussuunnitelma. Mitä mahdollisuuksia ja yhteistyötä uudistetut opsit tuovat? Mikä on arvioinnin rooli ja miten sitä kehitetään?

Palveluseteli. Miten erilaisten perheiden tarpeita ja valintoja huomioidaan? Miten palvelut toteutetaan laadukkaasti yritysten ja julkisten yhteistyöllä?

Quo vadis?

Reformi. Keskitymmehän uudistusten myllerryksessä keskeisiin asioihin?

SIVISTYS.

Työterveyshuolto. Miten järjestetään työntekijän ja työnantajan tarpeet huomioiden, kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti? Mitä muutoksia lakimuutos tarkoittaa jo lähitulevaisuudessa?

Uudistushaluisuus. Eihän tuijoteta liikaa peruutuspeileihin? Tunnistetaanko vahvuudet ja heikkoudet?

Veroprosentti. Ainako tästä kiistellään? Muistetaanhan kilpailukyky ja asukkaiden ostovoima?

WhatsApp. Osaavatko myös päättäjät hyödyntää sosiaalista mediaa ja sähköisiä järjestelmiä ja tehostaa toimintaa?

X-sukupolvi. Mistä identiteettimme rakentuu tänään? Mitä tämän päivän nuoret arvostavat, mitä tulevaisuudelta odottavat?

Yrittäjämyönteisyys. Muistammehan edistää yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja päätöksenteossa?

Zzzzz. Nukkuako vai olla hereillä seuraavissa vaaleissa?

Äidit. Miten sovittaa työ ja perhe? Miten palvelut tukevat äitien mahdollisuutta työskentelyyn?

Ö-mappi. Mitä valintoja meidän on tehtävä? Mikä muuttuu ja siirtyykö jotain pois?