Keski-Suomesta kohti uutta vuotta

Näin vuoden pian vaihtuessa seuraavaan kokoan keskeisiä ajatuksia, aiheita, kysymyksiä ja teemoja Keski-Suomen kunnista ja kuntalaisten kanssa käymistäni keskusteluista.  Kävin loppuvuodesta erilaisissa tapahtumissa Kuhmoisissa, Viitasaarella, Joutsassa, Jämsässä, Saarijärvellä, Hankasalmella, Äänekoskella, Luhangassa, Laukaassa ja Jyväskylässä.  Mielipiteitä on vaihdettu niin teltoilla kuin eri teemaan liittyvissä tilaisuuksissa ja palautetta tullut myös muiden kuntien asukkailta. Kiitos!

Saarijärvellä Kokoomuksen teltalla

Keskeisiä keskustelun aiheita oli työ, talous ja nuorten koulutus, lapsiperheiden erilaiset elämäntilanteet ja viimeaikaiset karut tapahtumat.

Tietenkin tasa-arvoinen avioliittolaki oli ajankohtainen yksittäinen keskustelunaihe eduskunnasta ja se jakoi mielipiteitä. Keskustelimme paljon myös nuorten osaamisesta ja koulutusmahdollisuuksista tänä päivänä sekä kansainvälisyydestä. Sotea, uudistuksia ja hallitustyötä unohtamatta.

 Sosiaali- ja terveyspalvelut hämmentää vaikka uudistustarve tiedostetaan. 

Uudistus koettiin tarpeellisena, kunhan varmistetaan laatu ja kustannustaso sekä palvelut riittävän lähellä kuntalaista. Erikoissairaanhoitoon ja harvinaisempiin toimenpiteisiin pääsee kauemmaksikin- tuli esiin useilla paikkakunnilla. Ambulanssi, perusterveydenhoito ja vanhustenhoito nostettiin tärkeäksi turvallisuudenkin näkökulmasta. Miten pidetään kulut kurissa? Auttaako uudistus? Miten yrittäjät huomioidaan tässä sotemuutoksessa? Näistä kysymyksistä keskusteltiin.

Joutsassa esittäytymässä

Varhaiskasvatus- Kokoomuksen koulutuskiertueella

Ammatillinen koulutus ja lukio on tärkeä aihe  kaikenikäisille. 

On tärkeää panostaa lastemme ja nuortemme koulutukseen vaikka nyt onkin työttömyyttä- todetiin erityisesti isovanhempien ja lapsiperheiden kanssa käydyissä keskusteluissa.  Nuorten osaaminen ja työllistyminen on varmistettava. Lukio omalla paikkakunnalla pitää kylän virkeänä ja nuorten koulumatkat kohtuullisena. Todettiin myös, että vaikka ei olisi omaa ylläpidettävää lukiota tulevaisuudessa olisi toimipisteen säilyminen kylän kannalta merkittävää. Meidän kunnan oppilasmäärät on pienentyneet. Mistä lisää lapsiperheitä asukkaiksi?- huoli nuosi joissakin ikärakenteeltaan vanhemmissa kunnissa erityisesti keskusteluun.

Äänekoskella- Pokella Joulumyyjäisissä

     Laatu pitää muistaa ja nuorten valinnanmahdollisuus. Meillä on osaavia opettajia Suomessa.Ammatillinen koulutus on yhä tärkeämpää. Onko järkevää nostaa oppivelvollisuusikää? Eikö täsmätoimet nuorille olisi parempi vaihtoehto? 

   Näistäkin asioista juteltiin koulutus- ja oppilaitoskeskusteluissa.

Kirkkopuistossa ennen valtuustoa - mielenosoitusta vastaanottamassa

     Yrittäjiä ei saa unohtaa! 

Miksi on niin vaikeaa aloittaa yritys Suomessa? Kouluissakin on hyvä panostaa yrittäjämäiseen toimintatapaan. Kunnat ja valtio ei yksin elätä meitä suomalaisia.  Mistä lisää yrityksiä ja työtä? Osataanko kunnissa kilpailuttaa niin että paikallinen yrityskin pääsee mukaan? Kotimainen työ on tärkeää. Katso meidän kylänraittia ja tyhjiä liikehuoneistoja, mitä keksimme tilalle? Asenne ja tuki on tärkeä. Miksei yrittäjiä kannusteta ja arvosteta? Monia kansainvälisiä asioita voi toteuttaa pieneltäkin paikkakunnalta. - Tässä keskeisiä työhön ja yrittämiseen liittyviä näkökulmia.

   Alueen omat vahvuudet ja haasteet. 

Puu ja metsämme sekä bioenergia ovat yhä tärkeämpiä meille tulevaisuudessa. Kunnan talous ja päätöksenteko tulee olla sujuvaa sekä yhteishenkeä asioiden ratkaisemisessa. Kansanedustajan on hyvä osata ja ymmärtää kunnallista päätöksentekoa ja lakien vaikutuksia. Missä toimissa sinä olet toiminut? - oli usein kuultu kysymys. Tiestön kunto ja paikkakunnan ja yritysten saavutettavuus on elinehto. Meidän kunnassa kulttuuri- ja liikuntapalvelut on lähellä perheitä, täällä on hyvä asua.  Vesistö ja kesäasukkaat vahvuutena; miten helpotetaan mökkiläisten paikkakunnalle muuttoa? - Usein käytyjä keskustelun teemoja.

  Kulttuuri ja liikunta on tärkeitä hyvinvointimme edistäjiä. 

Meillä on tosi paljon sen alan osaamistakin. Voisi syntyä enemmänkin yrityksiä hyvinvointialalle. Lasten ja nuorten on tärkeää voida harrastaa.  Kohtuuhintaiset palvelut on tärkeitä kaikenikäisille.

Sinuhen ja Hennan kanssa Kävelykadulla

Mikaelin kanssa Kävelykadulla

Suomen itsenäisyyttä juhlimaan Luonetjärvelle

Virheistä saa ja pitää ottaa opiksi

On katsottava eteenpäin. Kuka olisi osannut arvata näin pitkän laman. Töitä tarvitaan, työttömyys on suuri. Ei hallituksella ole ollut helppoa, vastuunkanto on raskasta. Suomessa on älyttömän hyvä asua, ei valiteta turhasta. - kritiikkiä, mutta ymmärrystäkin ja laajempaa näkökulmaa Suomen taloustilanteeseen, muutostarpeeseen ja Keski-Suomen tulevaisuuteen nousi keskusteluissa.

Kiitos rakentavista keskusteluista, tervetuloa joukkueeseen!

      

Luhangassa pääministerin kanssa - kiertue jatkui Laukaaseen, Jyväskylään ja Jämsään

Tutkintojen myynnillä tuloja ja työtä Keski-Suomeen

julkaistu Keskisuomalaisessa  24.11.2014

Suomi on kansainvälisesti kiinnostava ja tunnettu maa koulutuksellaan ja osaamisellaan. Viime aikoina on keskusteltu lukukausimaksuista opiskelijoille jotka tulevat EU/ETA-alueen ulkopuolelta tänne opiskelemaan. Ymmärrän maksuttomuuden puolestapuhujia. Jos rajaamme argumentoinnin ainoastaan Suomeen tuleviin opiskelijoihin, on se lyhytnäköistä. Haluan tuoda esille toisen näkökulman. 

Tutkintojen maksullisuus ei tulisi koskemaan korkeakoulujen välisiä vaihto-ohjelmia tulevaisuudessakaan. Valmistelussa olevasta mallista maalaillaan virheellisiä uhkakuvia että muutoksella olisi vaikutus EUn sisämarkkinoihin. Tästä ei ole kyse. Merkittävää on, että tutkintojen maksullisuus tulisi avaamaan yksilöille tarjottavat tutkintojen myyntimarkkinat organisaatiovetoisten tilauskoulutusten sijaan. Silloin Keski-Suomi ja Jyväskylä ei tulisi jäämään pääkaupunkiseudun varjoon. Täällä on monipuolista ja kielitarjonnaltaan kansainvälistä koulutusosaamista. Meillä on keihäänkärkenä EduCluster Finland, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistama kansainväliseen koulutusliiketoimintaan keskittynyt yritys. Sen toiminnoilla on jo referenssiä mm. GCC-maissa, esimerkiksi Touko Aallon (19.11. KSML) mainitsemassa Abu Dhabissa.  

Uusi-Seelanti on hyvä esimerkki Suomen kokoisesta kansakunnasta joka tekee useiden miljardien liikevaihtoa ulkomaille suuntautuvalla koulutusviennillä. Muuttamalla tutkinnot maksullisiksi pääsisimme vapaaseen markkinaan hyvin suppean organisaatioasiakasjoukon sijaan. Tällöin jokaisella on laillinen mahdollisuus itse osallistua tutkinnon maksuun. Lisäliikevaihtoa tulee erityyppisistä stipendijärjestelmistä joissa Suomi voi olla mukana. Miksi ihmeessä emme haluaisi uusia tuloja ja työtä keskisuomalaisille ja suomalaisille? Olkaamme aidosti kansainvälisiä ja ajatelkaamme kaupan tekemistä myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

                                                                                                                                                                                                   

Pauliina Holm               

eduskuntavaaliehdokas (kok)

Jyväskylä

Aikuinen nainen- pätevä päättäjä kiertueella

Kuvaan lyhyitä videoita eduskuntavaalikiertueelta maakuntamme eri tilaisuuksista ja tunnelmista.
23.11.2014 eduskuntavaalikiertue, matkalla Joutsaan

terapiaosaamista ja ennaltaehkäisyä

Mielipidekirjoitus (Keskisuomalainen lähetetty 4.11. ja 10.11 ei julkaistu, julkaisen blogissani sillä tänään aihe taas esillä)


Musiikin ja kulttuuriharrastamisen hyvinvointivaikutukset tunnetaan jo laajasti. Lukuisin tutkimuksin on todettu musiikin ja tanssin vaikuttavan lapsen ja nuoren oppimisvalmiuksiin ja myönteisen minäkuvan kehitykseen. Kuorolaulua ja sen tervehdyttäviä vaikutuksia on tutkittu eri ikäisillä. Tutut laulut toimivat osana kuntoutusta tai vaikkapa dementian hoidossa. Myös kulttuurinkuluttaminen ja yleisönä osallistuminen teatteriin tai konserttiin tuo hyvinvointia ja terveydellisiä vaikutuksia kaikenikäisille.

Oli ilahduttavaa lukea Kauko Tuupaisen kannanotto musiikkiterapian puolesta (4.11 Musiikkiterapeuttien asema on syytä virallistaa). Toivottavasti tämä kirjoitus ennakoi laajempaakin tukea kulttuurin ja taiteen puolesta. Sillä taidelaitoksemme ja musiikkioppilaitoksemme tarjoavat mitä parasta ennaltaehkäisyä ja osaltaan mahdollistavat myös musiikkiterapian kehittymisen ja aseman Suomessa.

Jyväskylä tunnetaan musiikkiterapian valtakunnallisena ja kansainvälisenä osaamiskeskuksena. Eino Roiha - säätiön tehtävänä on edistää erityisesti musiikkiterapian tutkimusta ja soveltamista kuntoutuksessa, pedagogiikassa ja musiikkialan ammattien käytäntöjen kehittämisessä. Säätiö toimii Jyväskylässä Suomalaisella musiikkikampuksella.

Musiikkiterapia on kuntoutusmuoto jossa käytetään musiikin eri elementtejä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapeuteilta vaaditaan sekä kliinistä että musiikillista osaamista. Terapiaa toteutetaan joko ryhmässä tai yksilöterapiana ja se on kela-korvauksen piirissä. Musiikkiterapian sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat myös neurologiset ongelmat, kommunikaatiohäiriöt sekä päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun tai peliriippuvuuteen liittyvät ongelmat. Musiikkiterapian keinoin on saavutettu hyviä hoitotuloksia.

On tärkeää että musiikkiterapeuttien nimike tunnustetaan. Näin yksityisten musiikkiterapeuttien verotuksellinen asema ja toimintamahdollisuudet selkiytetään. Pientä edistystä asian eteenpäinviemiseksi on tapahtunut ja sitä on syytä jatkaa.

Pauliina Holm
Eino Roiha säätiön hallituksen jäsen
eduskuntavaaliehdokas (kok), Jyväskylä

Pikamietteitä talousarvioesityksestä

Tänään kaupunginjohtajamme Markku Andersson esitteli talousarvionsa vuodelle 2015.

Talousarvio näytti pikalukemisella sisältävän melko maltillisia muutoksia lautakuntien esityksiin, vaikka palveluverkkotarkasteluja se sisältääkin mm terveyspalveluissa. Meidän on mietittävä edelleen palveluita, järjestämistapaa ja asiakaspalveluaikoja. Kuten kirjastoissa on tehty.

Tärkeää on, että kasvun ja oppimisen palvelumme, koulut, varhaiskasvatus sekä kulttuuripalvelumme tukevat kuntalaisten hyvinvointia, harrastamista ja itsestä huolehtimista jatkossakin. Pahoinvoinnin kulut eivät saa kasvaa.

Talousarvion taustaksi tulee katsoa kuluvaa vuotta ja luonnollisesti edellistä tilinpäätöstä. Unohtaa ei sovi talouden tasapainotusohjelmaamme jota jatkettiin vuodelle 2017 saakka. Ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen talousarviomme näyttää tänä vuonna pitävän kutinsa. Niukkuus on silti todellisuutta niin meillä kuin muissakin kaupungeissa. YT-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä hallintoa koskien. Johtamisjärjestelmää uudistetaan. Kaupungin kilpailukykyä pitää varmistaa. Se tapahtuu omaa toimintaa tehostamalla ja elinkeinoelämää vahvistamalla.

Valtion rakenneuudistusohjelma tai sen toteutumattomuus vaikuttaa luonnollisesti kuntien tehtäviin ja talouteen. Samoin kuin Suomen luottoluokituksen tippuminen. Kuva kuntien velkamiljardeista on ikävää katseltavaa ja käyrä näyttää olevan nousussa. Jyväskylän talouden tasapainotus etenee, mutta tehtävää on jotta lisävelkaantumista ei tapahdu.

Kevään raamiin positiivista on, että saimme valtionosuutta enemmän kun keväällä laskettiin. Kriteereiden tarkastus, kiitos kuulunee silloiselle kuntaministerillemme Henna Virkkuselle, tuo meille noin kahdeksan miljoonaa lisää. Myös väestönkasvussa olemme edelleen muuttovoittoisia.

Tärkeitä kehittämisasioita on kaupungin yleiskaava, joka tänään hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja jota on valmisteltu yli neljä vuotta. Työllisyys ja elinvoima, yritykset ja uuden sairaalan rakentaminen, Kangas, kyberturvallisuus sekä maltilliset, työtä tuovat investoinnit. Kaikki eteenpäinvietäviä asioita.

On varmistettava, että Jyväskylä on jatkossakin hyvä kasvuympäristö lapsille ja olemme nuorekas sivistyksen ja koulutuksen kaupunki. Positiivisilla mielikuvilla ja osaamisella voimme hakea kestävää kasvua sekä luoda hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Siitä on hyvä uuden kaupunginjohtajankin jatkaa.

Sitku - Maailman osaavin kansa 2020?

Tänään pohdittiin oppimista ja osaamista.

Sivistyslautakunnan, varhaiskasvatuksen, kasvun ja oppimisen henkilöstön, järjestöjen edustajien sekä virkamiesten kanssa keskusteltiin kaupungintalolla mikä on keskiössä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa nyt ja tulevaisuudessa? Aiheeseen meitä johdatti opetushallituksen asiantuntija. Pysähdyin illalla kotona vielä pohtimaan aihetta.Tätä on tullut mietittyä myös töissä ammattiopistossa ja kotona kahden alakoululaisen opinpolkua seuratessa.

Lapsen ja nuoren hyvinvointi, muutokset ja niiden ennakointi, yhteistyön lisäämisen tarve toimijoiden kesken, oppimisen motivaatio, opettajien osaamisen varmistaminen, pois sitku-ajattelusta (?)...

Suomalaisten lasten oppimistulokset ovat laskussa. Tiedämme sen vaikka edelleen koulutuksen mallimaa olemme.Oppiminen on kaikkialla. Sitä tapahtuu joka paikassa. Miten lapsi voi kasvaa eheäksi jos koulu pysyy perinteisenä, muutoksista jäljessä? Ja kotona, kavereiden kanssa ja harrastuksissa on toisenlainen todellisuus.

Mitä on tulevaisuuden opettajuus? Miten lapsi osaa tunnistaa minkälainen oppija hän on? Miten häntä kannustetaan? Mitä opettajilta, esimiehiltä ja päättäjiltä odotetaan?

Pois "sitku"- ajattelusta. Eli ajattelusta, että asioita voidaan tehdä vasta sitten kun on enemmän rahaa, laitteita, henkilökuntaa,aikaa. Muutosta voidaan toteuttaa olemassa olevillakin resursseilla. Kyse on ajattelusta ja oppimistavan (opettajuuden!) muutoksesta. Olennaista ei ole laitteiden määrä, vaan se mitä niillä tehdään. Tai oikeastaan miten tehdään ja missä.

Voisiko luokan ainoa läppäri ollakin koko luokan käytössä opettajan työpöydän sijaan? Miksei älypuhelimilla voi hakea tietoa?

On tuhat tapaa oppia. Voisiko lapsia ja nuoria ottaa mukaan ideoimaan miten tehdään yhdessä? Voisiko oppiaineiden rajoja vielä murtaa isommiksi kokonaisuuksiksi? Onko oikeastaan tärkeää miten paljon opitaan? Vai olisiko olennaisempaa oppia oppimaan ja toimia ryhmän jäsenenä. Kasvaa ihmisenä. Toimia ryhmässä. Onko luokka ainoa paikka oppia? 

Toiminnallisuus, mieluisuus, merkitys, oikea tekeminen, yhdessä oppiminen. Lapset ovat tähän valmiita. Silti oppilaat kouluun tullessaan liian usein vielä istutetaan pulpettiin, käsketään olemaan hiljaa ja sulkemaan kännykät, tekemään tehtäviä yksin. Pedagoginen vapaus on tärkeää, mutta opettajien osaamista tulee päivittää ja parhaiten se tapahtuu oppijoiden yhteisössä osaamista jakaen. Niinkin voi oppia että oppilaat opettavat opettajaa.

Jos aiomme olla maailman osaavin kansa vuonna 2020, oppimisen mallimaa ja koulutuksen kaupunki Jyväskylä, pitää meidän pohtia näitä kysymyksiä ja hakea ratkaisuja. Miksemme aloittaisi "nytku".

Niukkenevat resurssit vs. laadukkaat toimintamallit?

julkaistu Keskisuomalaisessa 9.3.2014 otsikolla "Tavoitteeksi laadukkaat toimintamallit"

Parhaillaan Jyväskylässä perataan ja karsitaan hallintoa ja palveluverkkoja, johtamisjärjestelmää uudistetaan. On selvää niin valtion kuin kuntien talouden näkökulmista, että rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Se tarkoittaa tehokkuutta ja uudistettavia mittareita. Talouden tasapainottaminen vaatii palveluverkkojen muutoksia ja keskittymistä palvelujen ytimeen. Oulussa hahmotellaan hyvinvointikeskuksia ja -pisteitä, Jyväskylässä monipalvelupisteitä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lakiehdotus on parhaillaan lausunnolla kunnissa. Keskisuomalaisessakin aihetta on käsitelty eri kanteilta, mm. Jämsän sairaala on ollut esillä. Uusimmassa Kuntalehdessä käsiteltiin laajasti sosiaali- ja terveyspalveluita. Sen mukaan resursseja on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti, niin että ne tuottavat mahdollisimman suuren terveyshyödyn mahdollisimman monelle (27.2.14 s.17). Kuulostaa tavoiteltavalle. Tarkastelua tuleekin tehdä nykyistä enemmän koko palveluketjun näkökulmasta. Järjestämislain tulee estää ylimääräisten, kustannuksia aiheuttavien hallintotasojen syntymistä.

Ennaltaehkäisyssä lienee paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Potilaan motivointi mm. elämäntapamuutoksiin on ollut eri medioissa esillä. On nostettu esiin jokaisen kuntalaisen vastuu itsestä ja läheisistä. Keskustelua on avattu asukkaiden mahdollisuudesta huolehtia omasta asuinympäristöstään nykyistä enemmän. Hyvinvointikeskustelussa ei sovi unohtaa yhteistyötä palveluita tuottavien yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tällä sektorilla on potentiaalia uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn. Jyväskylässä onkin onnistuneita kokemuksia monituottajamallista.

Toimintatapojaan uudistaneita palkittuja esimerkkejäkin Jyväskylästä löytyy. Jyväskylän ja Kajaanin päiväkodit päihittivät viiden muun EU-maan oppimisympäristöt (KSML 24.2). Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos palkitsivat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen (Jyte) terveyskeskussairaalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystys NOVA:n. Jyväskylän ammattiopisto voitti laatupalkinnon viime vuonna yrittäjyysteemalla. Taiteen perusopetuksen tasa-arvoista, lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää järjestelmää ei ole muualla maailmassa kuin Suomessa (HS 24.2).