Sittenkin koulutusvaalit?

 (Kirjoitus julkaistu 8.4.2015 http://www.kokoomusnaiset.fi/blogi -sivuilla)

Kokoomus julkaisi juuri ”Parempi koulu”- raportin. Kiitos. Se on laadittu eduskuntaryhmän ja ministereiden kierrokselta eri puolelta Suomea. Mukana on ollut koulutusasiantuntijoiden ja alustajien lisäksi myös paikallisia päättäjiä ja ehdokkaita. Jyväskylässä keskustelimme varhaiskasvatuksesta.
 
On ilahduttavaa ja kokoomuslaisittain itsestään selvääkin että sivistys, koulutus ja osaaminen nostetaan keskiöön. Raportti tuo uskoa osaamisemme ja siihen että ”oppiminen on koko elämän kestävä prosessi”. Se tarkoittanee, että meidän päättäjienkin pitää oppia, katsoa peiliin ja ennen kaikkea riittävän pitkälle tulevaisuuteen päätöksissämme. Poukkoilu ei auta koulutuksenjärjestäjiä, opettajia eikä varsinkaan uravalintaa tekevää nuorta. Pitää uskaltaa olla myös rohkea vaikkapa korkeakoulujen profiloinnissa, kansainvälistymisessä ja koulutusosaamisemme myynnissä.

Parempi koulu- raportissa on hyviä asioita varhaiskasvatuksen, peruskoulun, lukion ja ammattikoulun sekä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen rooleista ja työelämäyhteyksistä. Mitään isoja uusia avauksia tai uudistuksia raportti ei sisällä. Arvoja ja suuntia ja kentän moninaista ääntä on mukana. Selkeitä tavoitteitakin on listattu. Mikä on hyvä. Uusia ehdotuksia ja raporttia tukeviakin näkökulmia saataneen mm Sitran uusi koulutus- työryhmältä jonka työskentelyä voi seurata sosiaalisessa mediassa ja erilaisin kokeiluin.

Liikunnan rooli on nostettu raportissa oppimisen, työkyvyn ylläpitämisen ja sairauksien ehkäisemisen kannalta näkyväksi. Niin pitääkin. Myös kulttuuri tulee muistaa. Esimerkiksi musiikin harrastamisen hyvinvointia ja oppimista tukeva vaikutus. Pidän hyvänä, että raportissa on nostettu nyt selkeästi esiin myös koulutusvienti, joka voi olla edelleen Suomelle iso mahdollisuus.
 
Suomalainen hyvä koulutus ei ole itsestäänselvyys jos ajattelemme siitä niin. Se vaatii kehittämistä, panostusta ja arvostusta. Oppimisympäristöt, pedagogiset ratkaisut, päivitetty osaaminen ja valinnanmahdollisuudet nousevat keskiöön. Tarvitaan myös ratkaisuja koulutuksenjärjestäjäverkosta. Kaikille kohdentuvan juustohöylän kun on oltava viimeinen vaihtoehto.

Käydään sittenkin koulutusvaalit.

Pauliina Holm
koulutuspäällikkö, FM
www.pauliinaholm.fi
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Keski-Suomen vaalipiirissä.

Aikuinen nainen - pätevä päättäjä mainosvideo

Katse riittävän kauas

Turvallisuus on ajankohtainen ja tärkeä aihe meille kaikille suomalaisille. Sain hiljattain vierailla Naton päämajassa Brysselissä MEP Henna Virkkusen vieraana. Samoin on ollut tilaisuus kuulla kahteen otteeseen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin katsausta Suomen puolustusvoimien tulevaisuudesta. Tarvitsemme yhteistyötä ja uskottavaa puolustusta.

Kyberturvallisuus on keskeinen kehittämisen alue Jyväskylässä, maakunnassamme ja koko Suomessa. Turvallisuus liittyy myös meidän jokaisen arkeen, kotiin, kouluun ja työelämään. Turvallisuuden tunnetta lisää tietoisuus tukiverkostosta ja avunsaannin mahdollisuudesta erityisesti erilaisissa elämäntilanteen muutoksissa.

Koulutusta, osaamista ja uudistuvaa työtä maakuntaan

Suomi on kansainvälisesti kiinnostava ja tunnettu maa koulutuksellaan ja osaamisellaan. Miksi ihmeessä emme haluaisi myös uusia tuloja ja työtä keskisuomalaisille ja suomalaisille? Ollaan aidosti kansainvälisiä ja kaupataan osaamistamme myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämän mahdollistamiseksi meidän on tarkasteltava lainsäädäntöämme ja purettava esteitä osaamisen vienniltä. 

Tarvitsemme yhteistyötä, rakenteiden uudistamista terveen talouden, koulutuksen laadun ja järjestäjäverkon sekä ikäluokkien koon näkökulmista. Oppisopimus ja koulutussopimusmalli ovat mahdollisuus työelämän uudistumiseen ja moniosaajien tarpeeseen. Uusia pedagogisia toimintatapoja ja syvempää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tarvitaan

Tulevaisuuden työt ja ammatit sijoittunevat enenevissä määrin bio-, metsä-, digi-, ja cleantech-osaamiseen, uusiutuvan energian ja innovaatioiden pariin sekä perinteisten ammattien rajapinnoille. Luovat alat muodostavat jo noin 5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Luovat alat tarjoavat työtä noin 100 000:lle suomalaiselle. EUssa luovat alat ovat jo kolmanneksi suurin työllistäjä.

Kulttuurista hyvinvointia kaikenikäisille

Kulttuuri ja luovat alat tarjoavat työtä. Kulttuurin avulla tiedämme keitä me olemme, mistä tulemme ja miten uudistumme. Kulttuurin kautta kasvamme suvaitsevaisiksi ja kansainvälisiksi kansalaisiksi. Se on hyvä ilmaisukanava tunteillemme, auttaa erilaisissa elämäntilanteissa mm toipumisessa tai dementian hoidossa. Pahoinvoinnin korjaamisesta olisikin päästävä hyvinvoinnin vahvistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kulttuuri rikkoo rajoja ja ylittää hallintokuntia. Sen tulisi olla kaikkien asukkaiden saavutettavissa kohtuuhinnoin jotta mm. lapsiperheillä olisi mahdollisuus harrastuksiin.

Lapsiperheille (ja äideille!) vaihtoehtoja

Jotta lapsiperheemme, ja erityisesti äidit, voisivat hyvin, on meillä oltava mahdollisuus valintoihin perheen lähtökohdista. Tämä tarkoittaa niin päivähoitoa, koulua, harrastuksia kuin äitien mahdollisuutta työn tekoon. Tiedämme, että alavalinta heijastuu osaltaan miesten ja naisten palkkaeroihin. Palkkaeroon ja urakehityksen esteiden poistamiseen vaikuttaa hoivavastuun ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen sekä perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollisuudet. Työtä tasa-arvoisemman maan puolesta on syytä jatkaa.

Suomi on hyvä maa

Tänä päivänä Suomi tunnetaan maailman toiseksi tasa-arvoisimpana maana Maailman talousfoorumi WEFin mukaan. Timo Aron v.2013 julkaistun raportin mukaan alueiden menestyminen, elinvoima ja houkuttelevuus perustuvat mm. työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan, sijaintiin, yhteyksiin, imagoon ja tulevaisuuden potentiaaliin.  Menestymme kun katsomme  riittävän kauas ratkaisuissamme (kannustava verotus, koulutuspolitiikka, soteuudistus, energia…) ja pidämme taloudestamme huolta!

Pauliina Holm

koulutuspäällikkö, FM, äiti

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen ja maakuntahallituksen varajäsen

eduskuntavaaliehdokas (kok.)

kirjoitus julkaistu Keski-Suomen Kokoomusnaisten blogissa 3.3.2015

Nyt on koulutuksen ja osaamisen vuoro

 

Kilpailukykymme on kiinni osaajistamme. Suomi on ollut ja voi edelleen olla osaamisen mallimaa. Meillä on maailman parhaat opettajat. Mitä on tulevaisuuden mitattava osaaminen, ja kuinka tulemme Suomena sijoittumaan kansainvälisessä vertailussa? Osaamisvienti on kasvava mahdollisuutemme, kun poistamme sitä rajoittavat lainsäädännön esteet.

Tarvitsemme rakenteiden uudistamista terveen talouden, koulutuksen laadun ja järjestäjäverkon sekä ikäluokkien koon näkökulmista. Hallintomallien tulee joustaa, jotta voimme poistaa organisaatioiden välistä päällekkäisyyttä eikä katvealueita jäisi. Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia. Näin voimme pitää huolta nuortemme mahdollisuudesta toisen asteen opintoihin (lukio ja ammatillinen) riittävän lähellä kotia.

"Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia."

Emme saa unohtaa aikuisia oppijoita. Oppisopimus ja koulutussopimusmalli ovat mahdollisuus työelämän uudistumiseen ja moniosaajien tarpeeseen. Kaikille koulutuksenjärjestäjille kohdistuvan juustohöylän on oltava viimeinen vaihtoehto muutosten toteuttamiseen. Yhteistyön tiivistäminen ja opetusteknologian kuten etäopetuksen hyödyntäminen ovat tärkeitä varmistettaessa koulutuksen ulottuminen kaikille suomalaisille. 

Korkeakoulujemme erikoistuminen on tärkeää ollaksemme kansainvälisesti kilpailukykyinen. Hallitus päätti pääomittaa korkeakouluja 75 miljoonalla eurolla. Se on viesti tutkimukseen ja kehittämiseen panostamisesta. Tulevaisuuden työt ja ammatit sijoittunevat enenevissä määrin bio-, metsä-, digi-, ja cleantech-osaamiseen, uusiutuvan energian ja innovaatioiden pariin sekä perinteisten ammattien rajapinnoille. Suomen tulee löytää vahvuus niistä tulevaisuuden aloista ja osaajien tarpeesta, joita koneet eivät voi korvata. Luovuus korostuu. Tarvitsemme nykyistä monimuotoisempaa osaamista muun muassa hoiva- ja opetusalalle. Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas. Uusia pedagogisia toimintatapoja ja syvempää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tarvitaan.

"Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas."

Perheiden hyvinvointi syntyy koulutuksesta, osaamisesta ja uudistuvasta työstä. Lapsille, nuorille ja aikuisille tulee tarjota vaihtoehtoja omien oppimis- ja urapolkujen rakentamiseen, yksilölliseen tukeen ja opiskelijahuoltoon. Nyt on koulutuksen ja osaamisen vuoro.

Pauliina Holm

eduskuntavaaliehdokas, 

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, maakuntavaltuutettu (kok.)

koulutuspäällikkö, FM

(julkaistu 19.2.2015 Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön sivuilla, Luottamushenkilöiden puheenvuoro)

Nähdä metsä puilta - menestystä biotaloudesta

Tänään oli ilo tutustua Äänekosken tehdasintegraatin toimintaan. Teemoina uusiutuva metsäteollisuus ja uuden sukupolven biotuotetehdas. Keskustelua kävimme kilpailukyvystä, logistiikasta ja kustannustehokkaasta liikenneverkosta (kiitos hallitukselle 138 M eurosta liikenneyhteyksien parantamiseen!) ylisääntelystä (EU vs Suomen omat, usein tiukemmat velvoitteet) ja koulutuksen merkityksestä (mm oppisopimus ja koulutussopimus).  

 

Toivottavasti pian saamme päätöksen maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotehtaan investoinnista. Sillä on todella suuri työllistävä vaikutus Keski-Suomeen ja koko Suomeen.

Tuli taas todettua, että liiasta sääntelystä tulee päästä eroon ja prosesseja nopeuttaa. Vahvistui myös edelleen käsitys koulutuksen ja osaamisen merkittävästä roolista. Osaavaa työvoimaa tarvitaan ja uusille yrityksille on erilaisia mahdollisuuksia.

Pitkäjänteisyys veroratkaisuissa vaikuttaa yritystemme investointimahdollisuuksiin ja ennakointiin ja kansainväliseen kilpailykykyymme. Tämä on hyvä muistaa. Vaikka tiedämmekin etteivät tulevat päätökset talouden tasapainottamisessa ole helppoja.

Yhteistyössä vai liitossa?

29.1.2015 Mep Henna Virkkusen vieraana. Bryssel

Turvallisuus on ajankohtainen ja tärkeä aihe meille kaikille suomalaisille. Viikon aikana olen päässyt kuulemaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Euroedustajamme Henna Virkkusen vieraana Euroopan parlamentissa Brysselissä ohjelmaan kuului myös tutustumiskäynti Naton päämajassa.  Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ja eversti Tuomo Repo esittelivät Naton toimintaa ja vastasivat lukuisiin ajankohtaisiin kysymyksiimme mm Ukrainaan, Venäjään ja puolustusbudjettiimme liittyen. Keskustelimme Naton ydintehtävistä, joita ovat jäsenmaiden yhteinen puolustus, globaali kriisinhallinta ja kansainvälisen vakauden edistäminen. 

Suomi on Naton EOP-kumppanuusmaa (EOP= enhanced opportunities partnership). Natoon kuuluu 28 jäsenmaata ja yli 94 % eurooppalaisista asuu Nato-maassa. Jäsenellä ja kumppanilla on eroa. Jäsenellä on oikeudet ja velvollisuudet. Päätöksenteko tapahtuu konsensusperiaatteella. Kumppanuus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä kumppani ole mukana ydintoiminnoissa (kollektiivinen puolustus, artikla 5). Kumppanuuden sotilaallinen lisäarvo on tullut kansainvälisistä harjoituksista ja evaluoinneista ja näiden kautta osaamisemme laajentamisesta. Vaikka nykyinen kumppanuutemme on ennustettavampaa, kaikkiin suunnittelupöytiin meitä ei ole päästetty.

4.2.2015 Martti Ahtisaari-luento. Jarmo Lindberg. Jyväskylä

Tänään istuin innokkaana eturivissä Martti Ahtisaari-luennolla kuunnellen taas puolustusvoiman komentaja Jarmo Lindbergiä (hän piti hyvän juhlapuheen Keski-Suomen yrittäjuhlissa vajaa kaksi viikkoa sitten). Erinomainen esitys toi lisänäkökulmaa ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, tehtyihin uudistuksiin sekä puolustusvoimien tuleviin tarpeisiin mm kaluston näkökulmasta. Esityksessä tuotiin esiin pohjoismaista yhteistyötä Ruotsin kanssa sekä sivuttiin kysymystä myös puolustusliitosta. Kyperturvallisuus on jyväskyläläisittäin tärkeä teema.

Keskustelua tuli hypridisodankäynnistä ja sen tunnusmerkeistä. Natovierailulla opin jo että niitä ovat informaatiosodankäynti, kyperuhka, kansalaismielipiteeseen vaikuttaminen strategisen kommunikaation kautta ja sotilaallinen voimankäyttö tai sen uhka.

Suomalaisen puolustuksen lähtökohta on yleinen asevelvollisuus ja omissa käsissämme oleva puolustusjärjestelmä. Myös Naton tavoite (RAP= Readiness Action Plan) on siirtynyt kriisinhallinnasta kansalliseen, oman alueen, puolustukseen. Tärkeää on deterenssi eli riittävä oman alueen uskottava puolustus.

31.1.2015 Sotamuseo. Bryssel

Usein kysytään haluaako Suomi Naton jäseneksi? Toinen kysymys on haluaako Nato laajentua ja ottaisiko se Suomen jäseneksi ja kuinka kauan jäsenyyden saanti kestäisi? Miten pohjoismainen puolustusyhteistyö kehittyy? Mikä on paras ennaltaehkäisevä, uskottava puolustustapa? Tätä on hyvä selvittää.  Mikäli päädyttäisiin puolustusyhteistyön sijaan puolustusliittoon, olisi Suomen seisottava jäsenyyden takana. Edellytyksenä on siis pääpuolueiden ja kansan enemmistön tuki. Olemme olleet Naton kanssa parikymmentä vuotta kihloissa, onko seuraava askeleemme liitto vai yhteistyön tiivistäminen toisaalle?

Miksei kulttuuri kelpaa hyvinvoinnin mittariksi?

Kulttuurilla tiedetään olevan hyvinvointiimme suuri vaikutus. Viime vuosina kuntien kulttuuritoimintaa ja sen merkitystä on välillä kyseenalaistettu jopa valtuustosaleissa yksittäisten valtuutettujen toimesta.

Kulttuuri, laajasti ajateltuna, pitää sisällään paljon toimintoja kaiken ikäisille. 

Siihen kuuluu niin tavoitteellinen taiteen perusopetus (mm tanssi, musiikki, kuvataide, käsityö, arkkitehtuuri, sirkus), kirjastot, museot, teatterit, orkesterit, erilaiset harrastusryhmät, kulttuurinen nuorisotyö, monikulttuurinen toiminta, kulttuurinen ympäristö jne. 

Kulttuuritoimintaa rahoitetaan valtionosuuksin, verotuloista, asiakkailta että mm veikkausvoittovaroista. Kulttuurin avulla tiedämme keitä me olemme, mistä tulemme ja miten uudistumme. Kulttuurin kautta kasvamme suvaitsevaisiksi ja kansainvälisiksi kansalaisiksi. Se on hyvä ilmaisukanava tunteillemme, auttaa erilaisissa elämäntilanteissa mm toipumisessa tai dementian hoidossa. Se rikkoo rajoja ja ylittää hallintokuntia ja sen tulisi olla kaikkien asukkaiden saavutettavissa (koulut, vanhus-ja vammaispalvelut, nuorisotoiminta, lapsiperheet, maahanmuuttajat…)

Kuntaliiton ja Cuporen tutkimuksen (kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa III) mukaan kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan toiminnasta oli 2-5 prosenttia saatujen verotulojen ja valtionosuuksien kokonaissummasta. Tutkimuksen mukaan 2010 ja 2013 välisenä aikana useimmissa kaupungeissa kulttuurin osuus on jonkin verran pienentynyt. Säästöjä on toki tehty muihinkin toimintoihin ja palveluverkkoihin. Toiminnan laatua ja tehokkuutta, kulujen kohdentumista (mm seinät ja tehokas neliöiden käyttö vs palvelu) on tarkasteltava edelleenkin myös kulttuuritoiminnoissa.

Mutta…

Soteuudistuksessa on unohdettu kulttuurin hyvinvointivaikutus tyystin. Kulttuuritoiminnan tulisi olla yksi kuntien hyvinvoinnin mittari liikunnan rinnalla. Jollei näin ole, panostus kulttuuriin ja sen merkitykseen on aina vaakalaudalla.

Mielestäni Sotemuutos on saatava toteutumaan taloudellisesti ja laadukkaasti, eikä kulttuurin merkitystä hyvinvoinnissa saa unohtaa!

Mitä mieltä Sinä olet?

Mitä kulttuuripalveluita sinä ja perheesi käytätte? Onko kulttuuri sinulle tärkeää? Mitä vaikutuksia sillä on hyvinvointiin? Tulisiko kulttuuria tukea, tai miksi sitä ei tulisi tukea?

osallistu keskusteluun twitterissä #pauliinaholm #miksikulttuuria, voit myös laittaa minulle sähköpostia pauliina@pauliinaholm.fi