Lainsuojattomat lapset - kuka kannattelee pienen oppijan reppua tulevaisuudessa?

”Lähes kaikkia muita keskeisiä peruspalveluja suojataan ja turvataan säädöksin paremmin kuin koulutusta. Niinpä koulujen ja kuntien väliset erot oppimistuloksissa sekä hyvä- ja huono-osaisuudessa ovat lähteneet kasvamaan.” sanoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen eilen opetus- ja kasvatusalan KEOS-tapahtumassa Jyväskylässä. Hän puhui lainsuojattomista lapsista. Tilaisuuden avannut sivistysjohtaja Laila Landen puhui pienen oppijan opinpolusta ja yhteistyöstä tuon tien helpottamiseksi.

Mitä on työelämä kun nyt eskariin ja eppuluokalle lähteneet lapset valmistuvat ammattiin noin 2025-2030 vuosina? Mitä taitoja on tärkeä kehittää sen ajan tarpeisiin? Miten ennustaa tulevaisuutta? Mitä hyvää emme saa hukata heikonkaan kuntatalouden aikana? Miten ehkäistä syrjäytymistä? Pärjäämmekö vielä PISAssa?

Sosiaaliset taidot ja uuden oppimiskyky, luku- ja kielitaito ovat varmasti keskeisiä taitoja edelleen. Oppimisympäristöt ja oppimisyhteisöt voivat olla hyvinkin erilaisia kuin lapsuudessani tai tänä päivänä. Yksilöllisiä valintoja mahdollistavat opinpolut, toisaalta laadukkaat mahdollisuudet kaikille oppijoille varmistavat sen, että meillä on osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa eläkkeellä olevien palveluita tuottamassa.

Yksi on varmaa. Yhteistyötä tarvitaan vielä enemmän sivistystoimen, koulujen, kotien, järjestöjen, etsivän nuorisotyön, liikunta-,ja kulttuuriharrastusten kanssa. Lapsen opintien tukeminen lähtee meistä aikuisista. Välittäminen ja kannustaminen ei maksa mitään. Tarvitaanko siihenkin laki vai arvopohjamme vahvistamista? Toisistamme huolehtimista.

yhteenaatoksia ja rajatonta rohkeutta - Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän blogista

(Yhteenaatoksia ja rajatonta rohkeutta julkaistu 11.8.2012 Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön blogissa)

Liitokset ovat vaalien pääteema” (HS 29.7.2012) Höh, onko niin? Se on tärkeää luottamushenkilömäärien sekä kunnan ja valtion roolien näkökulmasta. Tärkeämpi teema asukkaan vinkkelistä lienee perheiden arjen sujuvuus. Voidaanko tulevaisuutta rakentaa niin kuin ennen on ollut vai onko tehtävä muutoksia varmistaaksemme että se hyvä mitä on rakennettu voi kehittyä tulevaisuudessakin? Että se arki rullaisi…Olisi työtä, turvallisia kouluja ja mahdollisuus harrastaa. Ja huolehtisimme toinen toisistamme.

Muiksi teemoiksi lehti nosti palvelut, työpaikat, maankäytön, koulutuksen ja asumisen. Tärkeitä juttuja. Liittyiköhän ne sittenkin tuohon ensimmäiseen? Ministeri Virkkusen haastattelussa (KSML 11.8.2012) keskeiseksi asiaksi nousee asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuus. Siitähän tässä lienee kysymys.

Iltalehti (28.7.2012) uutisoi puolestaan että ”Suomi romahti” sillä lasten kehityksen indeksiä kuvaavan kansainvälisen raportin mukaan suomalaislasten hyvinvointi on laskussa. Helsingin sanomissa (11.8.2012) kerrottiin, että ”yhä useampi nuori jää eläkkeelle mielenterveysongelmien takia”. Liitokset kuulostavat pelottavalta, sillä muutos on ikävää. Romahtaminen taas tuntuu lopulliselta. Opinnoista ja työelämästä putoaminen on valtavan iso haaste.

Synkeiden otsikoiden jälkeen löytyy ehdotuksiakin. Parannettavaa asiantuntijoiden mielestä Suomessa on koulunkäyntiin, harrastusmahdollisuuksiin, neuvolajärjestelmään ja syrjäytymiseen liittyen. Eivätkö nämä juuri ole tärkeitä teemoja, ennen vaaleja ja niiden välillä? Kotona, koulussa, kaupungilla. Palvelujen toteuttaminen. Tuki. Välittäminen. Nimenomaan lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävien toimintatapojen varmistaminen. Kerho, liikunta, taideterapia ja moniammattillinen varhainen tuki pitää nuoren kiinni opinnoissa ja työelämässä. Mahdollisuus keskusteluun ja osallistumiseen voi ehkäistä masennusta.

Miksi lehdet eivät otsikoi enemmän positiivisia näkökulmia ja asioita? Niitä asioita olisi helpompi kehittää muuttuvassakin toimintaympäristössä. Ja saada vahvistusta hyvälle suunnalle. Ei kai sellainen muutos voi olla hankalaa kuntapäättäjillekään? Pahoinvoinnin sijaan satsaisimme hyvinvointiin ja säästäisimme näin korjaavista palveluista. Se voi joskus vaatia liitoksia, ainakin ”yhteenaatoksia”, rajojen ylittämistä siis. Nykyistä enemmän yhteistyötä kunnan, kolmannen sektorin, järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Jyväskylässä todentotta on osaamista, tekijöitä ja potentiaalia.

Onko mentävä kauas nähdäkseen lähelle? Suomesta ja Jyväskylästä haetaan oppia ainutlaatuisesta koulutusjärjestelmästä. Emmehän vain ole menettämässä peruspilareita itse? Laadukasta oppimista, sivistystä, kulttuuria, liikunnan iloa, lapsista ja nuorista välittämistä. Lukutaitoa, hyvää kuntoa, mahdollisuutta menestyä kulttuurin, urheilun tai tieteen saralla.

Näkökulmia ja ajatuksia on lupa muuttaa, suunnitelmia päivittää, siinä kun maailmakin muuttuu. Päällekkäisiä toimintatapoja ja järjestelmiä voisi jättää pois ihan reilusti. Riitelyn sijaan pitäisi uskaltaa hakea ratkaisuja Se on helpompaa jollei pelätä yritystä ja erehdystä. Haetaan luovia, erilaisia toimintamalleja. Yhteistyötä. Nämä toimintatavat eivät ole rahasta kiinni. Halusta pikemminkin. Satsataan kulttuuriin ja liikuntaan, lapsiin ja nuoriin. Näistä teemoista presidenttimmekin, Sauli Niinistö, puhuu. Syrjäytymisen ehkäisemisestä. Mitä vähemmän on pahoinvointia, sen paremmin kaikki voivat.

Usein kulttuuriharrastaminen, niin populaari kuin korkea-sellainen,(joiden vastakkainasettelu taas valitettavasti nousi keskusteluun ministeri Arhinmäkeen ja kesätapahtumiin liittyen), vaatii sitoutumista, pitkäjänteistä yhteistyötä ja osallistumista. Osallistujalleen ja ympäristölleen, läheisille, yleisölle se tarjoaa nautinnon, ilon tai erilaisten tunteiden ilmaisukanavan. Kulttuurista voimme saada voimaa arkeen, erilaisiin elämäntilanteisiin ja sen avulla voimme käsitellä vaikeitakin asioita ja toipua sairauksista. Niitäkin jokaisen elämään väistämättä joskus kuuluu.

Ollaan rohkeita, vaikka edessä on vaikeitakin päätöksiä. Kuten apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö kehotti Keskisuomalaisessa vähän aikaa sitten olemaan. On uskallettava muuttua ja muuttaa toimintamalleja. Tai ollaan vielä rohkeampia! Kuten Nalle Puh filosofoisi. Haetaan ratkaisuja, toimitaan yhdessä. Avoimesti. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt, eri puolueen edustajat, asukkaat, nuoret ja vanhat, liikunta ja kulttuuri, koti ja koulu…

Hyviä esimerkkejä rajojen ylittämisestä, yhteisestä tilojen ja osaamisen käytöstä löytyy, kuten Palokan koulukeskus ja sen yhteydessä avautuva kirjasto. Tai Veturitallit. Kulttuurin ja nuorison yhteenliittymä. Asiat tarvitsevat ihmisten yhteenaatoksia ja rohkeutta, tulevaisuuden teknologiankin hyödyntämistä. Palveluiden järjestämistä sen verran tehokkaasti ja ennakoitavien tarpeiden mukaan, ettei meidän lapsemme joudu maksamaan loputtomasti meidän velkojamme.

”Ajatteles, jos joku puu kaatuisi kun me olemme sen alla!" "Ajatteles jos ei kaadu", sanoi Nalle Puh pitkään harkittuaan.

Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia - resepti kuntalaisille ja päättäjille

"Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia" - resepti kuntalaisille ja päättäjille Teksti julkaistu Jyväskylän kokoomuksen kunnallisjärjestön "Luottamushenkilöiden puheenvuoro"-blogissa 5.3.2012.

Yhä useampi lapsi liikkuu yhä vähemmän. Moni nuori on syrjäytynyt ja luku nousee edelleen. Monen aikuisen voimavarat eivät riitä omastakaan hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pahoinvointiamme korjaavien toimien menot kasvavat. Eikä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi. Johtuisiko se siitä ettemme pääse ongelmien ytimeen ja muuttamaan suuntaa riittävän ajoissa?

Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Kulttuuri, taidekasvatus ja liikunta luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Kulttuurilla ja liikunnalla on tervehdyttäviä vaikutuksia. Niiden avulla voidaan vähentää sairaalavuorokausia ja auttaa toipumisessa, sekä ennaltaehkäistä fyysistä ja henkistä pahoinvointia kaikkine lieveilmiöineen.

Leivoimme lasten kanssa laskiaispullia ja niitä pyöritellessämme pohdin miten hyvä pulla tehdään? Voisiko hyvinvointiinkin löytyä reseptiä? Mietin mitä se sisältäisi ja kuinka jokaisella on osuutensa ja toisaalta vastuunsa lopputuloksesta. Jos jokin aines on vähissä, on meillä mahdollisuus ja suorastaan velvollisuus auttaa toinen toistamme. Vähän kuin meidän leipoessamme: yksi vaivasi taikinan, toinen oli näppärä pullanpyörittäjä ja voiteli pullat, kolmas vahti uunia ja valmisti täytteet. Kaikkien kädet olivat vuorollaan taikinassa ja opimme toinen toiseltamme.

Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia - perusainekset ja mitat (suluissa): 1 Yhteistyötä ja hyviä käytänteitä yli eri toimialojen. (Tarvitaan nykyistä enemmän.) 2 Kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamista. (Satsataan ennaltaehkäisyyn enemmän, se kannattaa varmasti) 3 Uskallusta, rohkeutta, intoa ja uusia ajatuksia.(Tätä ei voi olla koskaan liikaa!) 4 Kaiken ikäiset kuntalaiset, erityisesti nuoret, ja yhteistyötahot mukaan. (Varmistettava kanavat, forumit ja osallistumisen monipuoliset mahdollisuudet ja erilaiset toteutustavat) 5 Ratkaisukeskeisyyttä ja vaihtoehtoja ongelmien painottamisen sijaan. (Mitä enemmän tätä, sitä helpommin päästään hyvään lopputulokseen)

Kulttuuria ja liikuntaa tarjotaan ja nautitaan säännöllisesti; 2-3 kertaa pari tuntia kerrallaan on suositeltava henkilökohtainen viikkoannos. Kukin voi vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään. Erityisesti päättäjien on syytä tutustua toimijoihin sekä tulevaisuutta hahmottaviin kirjasto-, liikunta-, ja nuorisoverkkoratkaisuihin tarkemmin. Lisätietoa löytyy esimerkiksi kaupungin nettisivuilta.

Parhaan tuloksen saa nauttimalla kulttuuria ja liikuntaa yhdessä läheisen, ystävän, sukulaisen, naapurin tai vaikkapa työyhteisön jäsenten kesken. Reseptin perusaineksia kannattaa sekoittaa muihinkin toimialoihin.

Pauliina Holm, Jyväskylän kulttuuri-,liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja

Lepoa, liikuntaa ja kulttuuria aivoille

Lepoa, liikuntaa ja kulttuuria aivoille

kirjoitus julkaistu Kukkulan kaiussa keväällä 2012

Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Samaan aikaan tiedämme että yhä useampi lapsi liikkuu yhä vähemmän.

”Liikunta on lääkettä” luki Kyllön terveysaseman seinällä. Samaa todisti myös tänä keväänä Jyväskylässä pidetyt veteraanien maailmanmestaruuskisat. Urheilu ja liikkumisen riemu yhdisti eri ikäisiä ja eri puolelta maailmaa tulleita osallistujia. Keskustellessani järjestön australialaisen puheenjohtajan kanssa olin yhä vakuuttuneempi siitä että säännöllinen liikkuminen palkitsee, ei vain mitalein, vaan oman osallistumiskyvyn ja elämänlaadun säilyttämisenä yhä vanhemmaksi. Voimme laskea jokaisen sairaalassa vietetyn vuorokauden tai tutkimuksen hinnan. Naapurimme, mummimme, puolisomme, ystävämme tai lapsemme kannalta parempaa elämänlaatua, kivuttomampaa päivää, omassa kodissa pärjäämistä, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista, ei taas voi rahassa mitata.

Tapio Korjus Huippu-urheilun muutostyöryhmän ja Keski-Suomen urheiluakatemian kiertueella maaliskuussa muistutti seminaariin osallistuneille urheilijoille ja liikuntajärjestöjen edustajille että ”Paras palautumisväline on uni”. Tuo ohje sopii meille kaikille. Elämänhallintataidoissa, kuten nukkumaanmenoajoissa olen työssänikin nuorten parissa huomannut olevan petraamista. Itsestään selvää ei ole säännöllisen rytmin tärkeys kuten se, että yö käytetään nukkumiseen, eikä esimerkiksi pelaamiseen. Ainoastaan aivojen hyvinvoinnista huolehtimalla voi oppia uutta kehon palautumisen lisäksi.

Keltinmäen koulu osallistui Nuori Suomen liikuntaseikkailu- kampanjaan. Poikamme, kuten 172 000 suomalaista lasta ja nuorta, merkitsi ylös päivittäisen liikunnan ja hyötyliikunnan määrän. Myös vanhempia kannustettiin liikkumaan ja ohjaamaan lastaan terveelliseen arki- ja hyötyliikuntaan. Asuinalueellamme on varsin hyvät ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet niin talvella kuin kesällä. Myös koulun rooli on tärkeä aktiiviseksi liikkujaksi kannustamisessa.

Tutkimusten mukaan harrastukset edistävät terveyttä. Keskisuomalaisessa 24.4.2012 neurologian dosentti Markku T.Hyyppä ihmettelee miksei harrastuksia pidetä terveystekijänä, vaikka useat tutkimustulokset ovat osoittaneet harrastusten pidentävän elinikää 2-3 vuotta. Kuorolaulu on hyvä esimerkki hyödyllisestä ja yhteisöllisestä harrastuksesta josta saa mielihyvää niin itselle kuin muille. Hyypän mukaan harrastaminen kannattaa aloittaa jo varhaislapsuudessa. Opittuja taitojahan käytämme myös aikuisena. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Uuden oppiminen ja osallistuminen aktivoi aivoja ja vähentää osaltaan riskiä sairastua. Jyväskylässä on tarjolla monenlaisia kulttuurinharrastamiseen osallistumisen muotoja kaiken ikäisille.

Tyttäreni luki uskonnon kokeeseen johon kuului 10 käskyä ja kultainen sääntö eli mitä tahdotte tehtävän teille tehkää se myös heille. Mietin läksyjä kuunnellessani miten valtava merkitys kodin, ystävien, lasten opettajien, meidän kaikkien aikuisten välittämisellä, rajojen asettamisella, esimerkillä ja osallistumisella on. Kuitenkin pahoinvointiamme korjaavien toimien menot kasvavat koko Suomessa. Eikä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi kasvaviin palveluntarpeisiin. Johtuisiko se siitä ettemme pääse ongelmien ytimeen ja muuttamaan suuntaa riittävän ajoissa ennaltaehkäisevään suuntaan? Lapsiin ja nuoriin, liikuntaan ja kulttuuriin sekä laadukkaaseen opinpolkuun satsaamalla syntyy tulevaisuuden todellisia säästöjä.

Hyvinvointiin satsaamiseen tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä, läheisistämme ja itsestämme välittämistä ja tulevaisuuden ennakointia. Tiedämme edessämme olevan tiukkoja kuntatalouden vuosia. Joudumme tarkastelemaan joitakin palveluverkkojamme ja toimintamallejamme kriittisestikin. Kulttuuri, taidekasvatus ja liikunta luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä kaikenikäisten väestöryhmien keskuudessa. Niiden avulla voidaan vähentää sairaalavuorokausia ja auttaa toipumisessa, sekä ennaltaehkäistä fyysistä ja henkistä pahoinvointia kaikkine lieveilmiöineen.

Liikuttaako? kolumni Kukkulan kaiussa

Kolumni Kukkulan Kaiku syksy 2011

Kuumia aaltoja, kylmiä väreitä. Tällä teemalla juhlistaa 50-vuotias kaupungin teatterimme juhlavuottaan. Sehän on teatterin j a laajemmin kulttuurin tarkoitus; toimia tunteidemme kanavana, elämyksiä tuoden, itkettäen, naurattaen. Tervehdyttäen.

Syksyiseen talousarviokeskusteluun taas sopinee teema: kuumia tunteita, kylmiä aaltoja. Enkä puhu nyt vain Aaltoalvarin remontin synnyttämistä tunnekuohuista. Hyvä että kunnostetaan. Vaikka se vaatiikin käyttäjiltä venymistä. Ajattelin pikemminkin maailmantalouden ja kuntien tilannetta. Emme voi elää kuin Kennostoliitossa, Munamiestä mukaillen, pienessä pesässä. Vaikutukset ulottuvat meihinkin. Siitä voimme mennä takuuseen.

Tarkasteltaisiinko toimintojen vaikuttavuutta ja taloutta siis suuremmilla silmälaseilla tasaisen tyytymättömyyden säästötaulukon sijaan? Laajemmalle ja kauemmas tulevaisuuteenkin päin. Voisiko pieni häntä liikuttaa isoa koiraa parempaan kuntoon? Pahoinvoinnin korjaamisen sijaan mentäisiinkin hyvinvointipää edellä. Ennakoiden ja ennaltaehkäisten, toimintaprosesseja tarvittaessa uudistaen. Pieni ja ketterä häntä tietenkin tässä yhteydessä on kulttuuri, liikunta ja nuorisopalvelut sekä perheiden valinnan mahdollisuudet. Jos häntä voi hyvin, ehkä vanttera kroppakin liikkuisi kevyemmin.

Keskisuomalaisen (8.9.2011) tekemän kyselyn mukaan jyväskyläläisten suosituin laji on jääkiekko. Viime keväänä Jyväskylän kaupungin liikuntaverkkoselvitystä lukiessani ja kuntalaisfoorumia vetäessäni minulle selvisi mikä on jyväskyläläisten suosituin liikuntaväline. Jääkiekkomaila se ei ole. Eikä jalkapallo, tai kahvakuula, eikä edes pesäpallo. Se on koira! Ilman näitä lemmikkejä olisi kuntomme romahtanut. Selvityksestä selvisi monta muutakin asiaa ja siitä saa hyviä eväitä esimerkiksi liikuntareittien ja -alueiden toteutukseen.

Jyväskylän kaupunki kannustaa nuoria liikkumaan mm. LiikuntaLaturin avulla. Se on 13–19–vuotiaille nuorille suunnattu uusi tapa lähteä liikkumaan ilman pakkoa ja kausimaksuja. Lajikirjo vaihtelee joukkuelajeista sirkukseen, capoeirasta footbagiin sekä parkouriin ja tanssiin. Urheiluseurojen ja taiteen perusopetuksen toimijoiden arvokasta ja monipuolista tarjontaa unohtamatta. Tai Pipan. Valinnanvaraa siis on.

Olen loppukesästä pohtinut kovasti musiikin voimaannuttavaa roolia. Monilla tanssilavoilla ja kodeissa on kitara soinut surua Topi Sorsakosken poismenon johdosta. Musiikilla on vahva voima. Sen kautta voi työstää erilaisia tunteita. Sen avulla voi liikuttaa ja meillä on lupa myös liikuttua.

pauliina.holm@elisanet.fi Mustalampi Kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja, Jyväskylä

ps. kirjoitin tätä junassa Helsingistä takaisin kotiin 8.9.2011. Sen jälkeen on paljon tapahtunut. Kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan käsittelemiin asioihin voi tutustua osoitteessa: http://www.jkl.fi/hallinto/lautakunnat/kulttuuri-liikunta-januorisolautakunta . Ilahdun kovasti myös keskusteluista ja yhteydenotoista. Kiitos tähänastisista rakentavista ehdotuksista ja palautteesta!

valtakunnalliset kirjailijapäivät Jklssä- avaussanoja

valtakunnalliset kirjailijapäivät Jklssä 2/2011 avaussanat

Tervetuloa kirjoittajayhdistysten valtakunnallisiin talvipäiviin Jyväskylään, jossa samaiset ammattikirjoittajia ja harrastajia yhteen kokoavat päivät järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1964.

Jyväskylän kaupungin edustajana, Kulttuuri,- liikunta,- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana, minulla on ilo avata illan tilaisuus.
Mietin sopivaa sitaattia, riimiä, runoa tai ajatusta tähän alkuun. Mikä tekisi parhaiten oikeutta viikonlopun korkeatasoiselle annille? Mistä sanoissa, kirjoittamisessa, tarinoissa oikein on perimmiltään kyse? Miten lukija tai kuuntelija sanat tulkitsee ja mitkä asiat tulkintaan vaikuttavat? Entä kirjailijan näkökulma?

Pysähdyin miettimään asiaa. Mennäkö tietokoneelle ja hakea faktoja, lukuja liittyen kirjoittamiseen, lukemisen ja sanataiteen harrastamiseen, rahoitukseen, kirjastoverkkoihin ja kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Jyväskylän merkitykseen suomen kielen aseman ja opetuksen kaupunkina. Vai hakea kaapista tuttu pieni, punainen kangaspäällysteinen muistikirja, joka sisältää post it lappuja ja sanomalehden reunasta repäistyjä paperinpaloja. Päädyin jälkimmäiseen, jätin faktat ja annoin tilaa tunteelle.

”Kun sä yrität,

sä osaat, sä pystyt.

Kun sä ryhdyt

sä osaat.

Sen tajuat, kun pari kertaa kokeilet.

Luotat vain.

Sä vedät esityksen kun keskityt.”

Lukemani pätkä, tässä tapauksessa laulun säe, oli tyttäreni pari vuotta sitten tekemä hänen ollessaan 6-vuotias. Tuohon muistikirjaan olen kirjoittanut ja siirtänyt lasteni ajatuksia, huomioita ja lauluja arkisissa tilanteissa muutaman vuoden ajalta ennen kuin he itse alkoivat kirjoittaa ja piirtää tarinoita ylös.

Ylöskirjoitetut ja tallennetut sanat ovat arvokkaita kirjoittajalleen ja lukijalle. Ne herättävät muistoja, tunteita, ne kuvaavat aikaamme, tallentavat kulttuuriperimäämme, toimivat siltana sukupolvien välillä ja auttavat meitä ymmärtämään toisiamme ja ehkä myös itseämme paremmin. Kirjailija, tarinankertoja, sanoittaja tuo yleisölle mahdollisuuden omien tulkintojen tekemiseen, tunteiden kokemiseen omista kulttuurisista ja tiedollisista lähtökohdista. Tekstit elävät kirjoitettuina, soivat sanoina lauluissa, niitä tulkitaan näytelminä teattereissa. Sana ylittää taiteen rajoja. Se on sivistyksemme tukipilari.

Sen vuoksi paras käyttöliittymä lienee edelleen ja tulevaisuudessakin kirja.

Det nordiska idrottsutbytet -juhlapuhe ruotsiksi

Det Nordiska idrottsutbytet i Jyväskylä 30.6.-4.7.2011
(juhlapuhe pohjoismaisten ystävyyskuntien yleisurheilukilpailujen yhteydessä, puhekieli ruotsi)

Kärä vänner från våra vänorterna,

"Livet är en lång sikt kommer att visa sig starkare än ämnet"
Igår kväll undrar jag vad det skulle vara bra att säga i dag?I Harju stadion Det var var en livlig sport åsikt, åska, bra resultatet och gemenskapp.
Många av er har deltagit i det nordiska idrottsutbytet under flera år och vet historien. "Livet är en lång sikt kommer att visa sig starkare än ämnet"
Sitatet är från akademiker Alvar Aalto vem är internationellt, kanske den mest kända personen från Jyväskylä. Denna fras passar bra i dag, tycker jag.

I februari i år startade en ny kultur, idrotts-och ungdomsnämnden, som kallas superkommittee. Det är sant att kommittee arbetar superviktiga frågor, både fysiskt och psykiskt välbefinnande.

Vi har bra samarbete med möjlighet att höras och ses i andra större affärsområden, tillsammans, lära av varandra och utveckla och skapa nya fördomsfria saken. Så som kommer att fortsätta till Jyväskylä är bra, det bästa stället att bo, leva och njuta. Ekonomiskt stöd, och framför allt, stödjande atmosfär som tillåter oss att fortsätta att öka topparna av sporten och kulturen.

Jyväskylä-regionen är ca 200 sport-och idrottsföreningar och förbund. Sport organisationer är viktiga partners. Jyväskylä är känd som en stad med idrott på nationell och internationell nivå liksom
bra övning så långt som möjligt i staden och idrottshögskolan fakulteten anledning. Många av Finlands toppidrottare studerar och bor i Jyväskylä. Många av stadens framgångsrika idrottare har en första inblick i internationella tävlingar genom Nordiska tävlingen.

Internationalism och mångkulturalism är viktiga speciellt för våra ungdomar. Kultur, idrott, evenemang och projekt genom, har vi möjlighet att stärka språkkunskaperna och få internationell erfarenhet. Vänorter är ett exempel på internationellt samarbete och betydelsen av händelser för deltagarna.
Jyväskylä stadt har 12 vänorterna runt om i världen. I Norden, med dig, har verksamheten alltid varit mycket stark speciellt i de kulturella och fysisk aktivitet. Det visas också i Jyväskylä. Vi har Stavanger Park i Viitaniemi, Ilmarinen gatan från det lilla torget är uppkallat efter vänort i Eskilstuna.Vesilinna Tornet klockan, som ligger här, är en gåva från den staden Eskilstuna.

Jag hoppas att ungdomar och vuxna har vi haft en lyckad helg i Jyväskylä. och samarbete kommer att fortsätta framåt, nästa år ses i Stavanger. Har själv varit lärorik och rolig händelse, fick jag en passion för att använda det svenska språket, och vidare studieras. Nästa gången vi ses, det vill vara lättare att kommunicera.
Jag vill tack så mycket samarbete och engagemang från händelsen framför dig har gjort. Samarbetet har makten och bär minnen av långa "Livet är en lång sikt kommer att visa sig starkare än ämnet" Tack.