”Lähes kaikkia muita keskeisiä peruspalveluja suojataan ja turvataan säädöksin paremmin kuin koulutusta. Niinpä koulujen ja kuntien väliset erot oppimistuloksissa sekä hyvä- ja huono-osaisuudessa ovat lähteneet kasvamaan.” sanoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen eilen opetus- ja kasvatusalan KEOS-tapahtumassa Jyväskylässä. Hän puhui lainsuojattomista lapsista. Tilaisuuden avannut sivistysjohtaja Laila Landen puhui pienen oppijan opinpolusta ja yhteistyöstä tuon tien helpottamiseksi.
Mitä on työelämä kun nyt eskariin ja eppuluokalle lähteneet lapset valmistuvat ammattiin noin 2025-2030 vuosina? Mitä taitoja on tärkeä kehittää sen ajan tarpeisiin? Miten ennustaa tulevaisuutta? Mitä hyvää emme saa hukata heikonkaan kuntatalouden aikana? Miten ehkäistä syrjäytymistä? Pärjäämmekö vielä PISAssa?
Sosiaaliset taidot ja uuden oppimiskyky, luku- ja kielitaito ovat varmasti keskeisiä taitoja edelleen. Oppimisympäristöt ja oppimisyhteisöt voivat olla hyvinkin erilaisia kuin lapsuudessani tai tänä päivänä. Yksilöllisiä valintoja mahdollistavat opinpolut, toisaalta laadukkaat mahdollisuudet kaikille oppijoille varmistavat sen, että meillä on osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa eläkkeellä olevien palveluita tuottamassa.
Yksi on varmaa. Yhteistyötä tarvitaan vielä enemmän sivistystoimen, koulujen, kotien, järjestöjen, etsivän nuorisotyön, liikunta-,ja kulttuuriharrastusten kanssa. Lapsen opintien tukeminen lähtee meistä aikuisista. Välittäminen ja kannustaminen ei maksa mitään. Tarvitaanko siihenkin laki vai arvopohjamme vahvistamista? Toisistamme huolehtimista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti