Tänään Keskisuomalaisessa (18.9.2012) oli osuva kirjoitus ”Ay-demari jättää valtuuston”. Reijo Laitinen kommentoi, että ”Jyväskylässä on vähän hurlummeininkiä, että jossain vaiheessa talous vain asettuisi kohdalleen. Valtuutetuilla on kokonaisvastuu budjetista”.
Tärkeä näkökulma Reijolla oli se, että kunnallispolitiikka on yhteistyötä, se vaatii myös kompromisseja. Niinhän se tahtoo olla muuallakin; kodissa, töissä, koulussa. Yhteen hiileen puhaltamalla, erilaisia ratkaisumalleja tuomalla ja toisia arvostavalla otteella on helpompaa saada vaikeitakin päätöksiä aikaan. Saisimmeko me siis yhdessä käännettyä ajattelua hyvinvointia tukeviin toimiin aina pahoivoinnin vaikutuksia korjaavien painottamisen sijaan?
Lukioverkko puhututtaa ja herättää monenlaisia tuntoja ja tunteita. Minua mietityttää toisen asteen koulutuksen tulevaisuuskehitys, yhteiskuntatakuun toteuttaminen, aloituspaikkojen valtakunnallinen jakautuminen suhteessa Jyväskylään, valtionosuuden muutokset ja samaan aikaan suuret paineet lukioverkkoinvestointiin ja sen maksamiseen. Toivottavasti koko ikäluokka otetaan ratkaisuissa huomioon, myös ammatillinen koulutus ja sen tulevaisuusnäkökulmat. Eikä ainakaan meidän pieniä oppijoita tulisi unohtaa. Hehän ovat aikanaan toisen asteen opiskelijoita sekä meidän osaava ja toivottavasti myös hyvinvoiva työntekijäjoukko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti