Yhteistyössä vai liitossa?

29.1.2015 Mep Henna Virkkusen vieraana. Bryssel

Turvallisuus on ajankohtainen ja tärkeä aihe meille kaikille suomalaisille. Viikon aikana olen päässyt kuulemaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Euroedustajamme Henna Virkkusen vieraana Euroopan parlamentissa Brysselissä ohjelmaan kuului myös tutustumiskäynti Naton päämajassa.  Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ja eversti Tuomo Repo esittelivät Naton toimintaa ja vastasivat lukuisiin ajankohtaisiin kysymyksiimme mm Ukrainaan, Venäjään ja puolustusbudjettiimme liittyen. Keskustelimme Naton ydintehtävistä, joita ovat jäsenmaiden yhteinen puolustus, globaali kriisinhallinta ja kansainvälisen vakauden edistäminen. 

Suomi on Naton EOP-kumppanuusmaa (EOP= enhanced opportunities partnership). Natoon kuuluu 28 jäsenmaata ja yli 94 % eurooppalaisista asuu Nato-maassa. Jäsenellä ja kumppanilla on eroa. Jäsenellä on oikeudet ja velvollisuudet. Päätöksenteko tapahtuu konsensusperiaatteella. Kumppanuus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä kumppani ole mukana ydintoiminnoissa (kollektiivinen puolustus, artikla 5). Kumppanuuden sotilaallinen lisäarvo on tullut kansainvälisistä harjoituksista ja evaluoinneista ja näiden kautta osaamisemme laajentamisesta. Vaikka nykyinen kumppanuutemme on ennustettavampaa, kaikkiin suunnittelupöytiin meitä ei ole päästetty.

4.2.2015 Martti Ahtisaari-luento. Jarmo Lindberg. Jyväskylä

Tänään istuin innokkaana eturivissä Martti Ahtisaari-luennolla kuunnellen taas puolustusvoiman komentaja Jarmo Lindbergiä (hän piti hyvän juhlapuheen Keski-Suomen yrittäjuhlissa vajaa kaksi viikkoa sitten). Erinomainen esitys toi lisänäkökulmaa ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, tehtyihin uudistuksiin sekä puolustusvoimien tuleviin tarpeisiin mm kaluston näkökulmasta. Esityksessä tuotiin esiin pohjoismaista yhteistyötä Ruotsin kanssa sekä sivuttiin kysymystä myös puolustusliitosta. Kyperturvallisuus on jyväskyläläisittäin tärkeä teema.

Keskustelua tuli hypridisodankäynnistä ja sen tunnusmerkeistä. Natovierailulla opin jo että niitä ovat informaatiosodankäynti, kyperuhka, kansalaismielipiteeseen vaikuttaminen strategisen kommunikaation kautta ja sotilaallinen voimankäyttö tai sen uhka.

Suomalaisen puolustuksen lähtökohta on yleinen asevelvollisuus ja omissa käsissämme oleva puolustusjärjestelmä. Myös Naton tavoite (RAP= Readiness Action Plan) on siirtynyt kriisinhallinnasta kansalliseen, oman alueen, puolustukseen. Tärkeää on deterenssi eli riittävä oman alueen uskottava puolustus.

31.1.2015 Sotamuseo. Bryssel

Usein kysytään haluaako Suomi Naton jäseneksi? Toinen kysymys on haluaako Nato laajentua ja ottaisiko se Suomen jäseneksi ja kuinka kauan jäsenyyden saanti kestäisi? Miten pohjoismainen puolustusyhteistyö kehittyy? Mikä on paras ennaltaehkäisevä, uskottava puolustustapa? Tätä on hyvä selvittää.  Mikäli päädyttäisiin puolustusyhteistyön sijaan puolustusliittoon, olisi Suomen seisottava jäsenyyden takana. Edellytyksenä on siis pääpuolueiden ja kansan enemmistön tuki. Olemme olleet Naton kanssa parikymmentä vuotta kihloissa, onko seuraava askeleemme liitto vai yhteistyön tiivistäminen toisaalle?