Nyt on koulutuksen ja osaamisen vuoro

 

Kilpailukykymme on kiinni osaajistamme. Suomi on ollut ja voi edelleen olla osaamisen mallimaa. Meillä on maailman parhaat opettajat. Mitä on tulevaisuuden mitattava osaaminen, ja kuinka tulemme Suomena sijoittumaan kansainvälisessä vertailussa? Osaamisvienti on kasvava mahdollisuutemme, kun poistamme sitä rajoittavat lainsäädännön esteet.

Tarvitsemme rakenteiden uudistamista terveen talouden, koulutuksen laadun ja järjestäjäverkon sekä ikäluokkien koon näkökulmista. Hallintomallien tulee joustaa, jotta voimme poistaa organisaatioiden välistä päällekkäisyyttä eikä katvealueita jäisi. Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia. Näin voimme pitää huolta nuortemme mahdollisuudesta toisen asteen opintoihin (lukio ja ammatillinen) riittävän lähellä kotia.

"Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia."

Emme saa unohtaa aikuisia oppijoita. Oppisopimus ja koulutussopimusmalli ovat mahdollisuus työelämän uudistumiseen ja moniosaajien tarpeeseen. Kaikille koulutuksenjärjestäjille kohdistuvan juustohöylän on oltava viimeinen vaihtoehto muutosten toteuttamiseen. Yhteistyön tiivistäminen ja opetusteknologian kuten etäopetuksen hyödyntäminen ovat tärkeitä varmistettaessa koulutuksen ulottuminen kaikille suomalaisille. 

Korkeakoulujemme erikoistuminen on tärkeää ollaksemme kansainvälisesti kilpailukykyinen. Hallitus päätti pääomittaa korkeakouluja 75 miljoonalla eurolla. Se on viesti tutkimukseen ja kehittämiseen panostamisesta. Tulevaisuuden työt ja ammatit sijoittunevat enenevissä määrin bio-, metsä-, digi-, ja cleantech-osaamiseen, uusiutuvan energian ja innovaatioiden pariin sekä perinteisten ammattien rajapinnoille. Suomen tulee löytää vahvuus niistä tulevaisuuden aloista ja osaajien tarpeesta, joita koneet eivät voi korvata. Luovuus korostuu. Tarvitsemme nykyistä monimuotoisempaa osaamista muun muassa hoiva- ja opetusalalle. Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas. Uusia pedagogisia toimintatapoja ja syvempää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tarvitaan.

"Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas."

Perheiden hyvinvointi syntyy koulutuksesta, osaamisesta ja uudistuvasta työstä. Lapsille, nuorille ja aikuisille tulee tarjota vaihtoehtoja omien oppimis- ja urapolkujen rakentamiseen, yksilölliseen tukeen ja opiskelijahuoltoon. Nyt on koulutuksen ja osaamisen vuoro.

Pauliina Holm

eduskuntavaaliehdokas, 

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, maakuntavaltuutettu (kok.)

koulutuspäällikkö, FM

(julkaistu 19.2.2015 Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön sivuilla, Luottamushenkilöiden puheenvuoro)

Nähdä metsä puilta - menestystä biotaloudesta

Tänään oli ilo tutustua Äänekosken tehdasintegraatin toimintaan. Teemoina uusiutuva metsäteollisuus ja uuden sukupolven biotuotetehdas. Keskustelua kävimme kilpailukyvystä, logistiikasta ja kustannustehokkaasta liikenneverkosta (kiitos hallitukselle 138 M eurosta liikenneyhteyksien parantamiseen!) ylisääntelystä (EU vs Suomen omat, usein tiukemmat velvoitteet) ja koulutuksen merkityksestä (mm oppisopimus ja koulutussopimus).  

 

Toivottavasti pian saamme päätöksen maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotehtaan investoinnista. Sillä on todella suuri työllistävä vaikutus Keski-Suomeen ja koko Suomeen.

Tuli taas todettua, että liiasta sääntelystä tulee päästä eroon ja prosesseja nopeuttaa. Vahvistui myös edelleen käsitys koulutuksen ja osaamisen merkittävästä roolista. Osaavaa työvoimaa tarvitaan ja uusille yrityksille on erilaisia mahdollisuuksia.

Pitkäjänteisyys veroratkaisuissa vaikuttaa yritystemme investointimahdollisuuksiin ja ennakointiin ja kansainväliseen kilpailykykyymme. Tämä on hyvä muistaa. Vaikka tiedämmekin etteivät tulevat päätökset talouden tasapainottamisessa ole helppoja.

Yhteistyössä vai liitossa?

29.1.2015 Mep Henna Virkkusen vieraana. Bryssel

Turvallisuus on ajankohtainen ja tärkeä aihe meille kaikille suomalaisille. Viikon aikana olen päässyt kuulemaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Euroedustajamme Henna Virkkusen vieraana Euroopan parlamentissa Brysselissä ohjelmaan kuului myös tutustumiskäynti Naton päämajassa.  Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ja eversti Tuomo Repo esittelivät Naton toimintaa ja vastasivat lukuisiin ajankohtaisiin kysymyksiimme mm Ukrainaan, Venäjään ja puolustusbudjettiimme liittyen. Keskustelimme Naton ydintehtävistä, joita ovat jäsenmaiden yhteinen puolustus, globaali kriisinhallinta ja kansainvälisen vakauden edistäminen. 

Suomi on Naton EOP-kumppanuusmaa (EOP= enhanced opportunities partnership). Natoon kuuluu 28 jäsenmaata ja yli 94 % eurooppalaisista asuu Nato-maassa. Jäsenellä ja kumppanilla on eroa. Jäsenellä on oikeudet ja velvollisuudet. Päätöksenteko tapahtuu konsensusperiaatteella. Kumppanuus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä kumppani ole mukana ydintoiminnoissa (kollektiivinen puolustus, artikla 5). Kumppanuuden sotilaallinen lisäarvo on tullut kansainvälisistä harjoituksista ja evaluoinneista ja näiden kautta osaamisemme laajentamisesta. Vaikka nykyinen kumppanuutemme on ennustettavampaa, kaikkiin suunnittelupöytiin meitä ei ole päästetty.

4.2.2015 Martti Ahtisaari-luento. Jarmo Lindberg. Jyväskylä

Tänään istuin innokkaana eturivissä Martti Ahtisaari-luennolla kuunnellen taas puolustusvoiman komentaja Jarmo Lindbergiä (hän piti hyvän juhlapuheen Keski-Suomen yrittäjuhlissa vajaa kaksi viikkoa sitten). Erinomainen esitys toi lisänäkökulmaa ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, tehtyihin uudistuksiin sekä puolustusvoimien tuleviin tarpeisiin mm kaluston näkökulmasta. Esityksessä tuotiin esiin pohjoismaista yhteistyötä Ruotsin kanssa sekä sivuttiin kysymystä myös puolustusliitosta. Kyperturvallisuus on jyväskyläläisittäin tärkeä teema.

Keskustelua tuli hypridisodankäynnistä ja sen tunnusmerkeistä. Natovierailulla opin jo että niitä ovat informaatiosodankäynti, kyperuhka, kansalaismielipiteeseen vaikuttaminen strategisen kommunikaation kautta ja sotilaallinen voimankäyttö tai sen uhka.

Suomalaisen puolustuksen lähtökohta on yleinen asevelvollisuus ja omissa käsissämme oleva puolustusjärjestelmä. Myös Naton tavoite (RAP= Readiness Action Plan) on siirtynyt kriisinhallinnasta kansalliseen, oman alueen, puolustukseen. Tärkeää on deterenssi eli riittävä oman alueen uskottava puolustus.

31.1.2015 Sotamuseo. Bryssel

Usein kysytään haluaako Suomi Naton jäseneksi? Toinen kysymys on haluaako Nato laajentua ja ottaisiko se Suomen jäseneksi ja kuinka kauan jäsenyyden saanti kestäisi? Miten pohjoismainen puolustusyhteistyö kehittyy? Mikä on paras ennaltaehkäisevä, uskottava puolustustapa? Tätä on hyvä selvittää.  Mikäli päädyttäisiin puolustusyhteistyön sijaan puolustusliittoon, olisi Suomen seisottava jäsenyyden takana. Edellytyksenä on siis pääpuolueiden ja kansan enemmistön tuki. Olemme olleet Naton kanssa parikymmentä vuotta kihloissa, onko seuraava askeleemme liitto vai yhteistyön tiivistäminen toisaalle?

Miksei kulttuuri kelpaa hyvinvoinnin mittariksi?

Kulttuurilla tiedetään olevan hyvinvointiimme suuri vaikutus. Viime vuosina kuntien kulttuuritoimintaa ja sen merkitystä on välillä kyseenalaistettu jopa valtuustosaleissa yksittäisten valtuutettujen toimesta.

Kulttuuri, laajasti ajateltuna, pitää sisällään paljon toimintoja kaiken ikäisille. 

Siihen kuuluu niin tavoitteellinen taiteen perusopetus (mm tanssi, musiikki, kuvataide, käsityö, arkkitehtuuri, sirkus), kirjastot, museot, teatterit, orkesterit, erilaiset harrastusryhmät, kulttuurinen nuorisotyö, monikulttuurinen toiminta, kulttuurinen ympäristö jne. 

Kulttuuritoimintaa rahoitetaan valtionosuuksin, verotuloista, asiakkailta että mm veikkausvoittovaroista. Kulttuurin avulla tiedämme keitä me olemme, mistä tulemme ja miten uudistumme. Kulttuurin kautta kasvamme suvaitsevaisiksi ja kansainvälisiksi kansalaisiksi. Se on hyvä ilmaisukanava tunteillemme, auttaa erilaisissa elämäntilanteissa mm toipumisessa tai dementian hoidossa. Se rikkoo rajoja ja ylittää hallintokuntia ja sen tulisi olla kaikkien asukkaiden saavutettavissa (koulut, vanhus-ja vammaispalvelut, nuorisotoiminta, lapsiperheet, maahanmuuttajat…)

Kuntaliiton ja Cuporen tutkimuksen (kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa III) mukaan kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan toiminnasta oli 2-5 prosenttia saatujen verotulojen ja valtionosuuksien kokonaissummasta. Tutkimuksen mukaan 2010 ja 2013 välisenä aikana useimmissa kaupungeissa kulttuurin osuus on jonkin verran pienentynyt. Säästöjä on toki tehty muihinkin toimintoihin ja palveluverkkoihin. Toiminnan laatua ja tehokkuutta, kulujen kohdentumista (mm seinät ja tehokas neliöiden käyttö vs palvelu) on tarkasteltava edelleenkin myös kulttuuritoiminnoissa.

Mutta…

Soteuudistuksessa on unohdettu kulttuurin hyvinvointivaikutus tyystin. Kulttuuritoiminnan tulisi olla yksi kuntien hyvinvoinnin mittari liikunnan rinnalla. Jollei näin ole, panostus kulttuuriin ja sen merkitykseen on aina vaakalaudalla.

Mielestäni Sotemuutos on saatava toteutumaan taloudellisesti ja laadukkaasti, eikä kulttuurin merkitystä hyvinvoinnissa saa unohtaa!

Mitä mieltä Sinä olet?

Mitä kulttuuripalveluita sinä ja perheesi käytätte? Onko kulttuuri sinulle tärkeää? Mitä vaikutuksia sillä on hyvinvointiin? Tulisiko kulttuuria tukea, tai miksi sitä ei tulisi tukea?

osallistu keskusteluun twitterissä #pauliinaholm #miksikulttuuria, voit myös laittaa minulle sähköpostia pauliina@pauliinaholm.fi

Keski-Suomesta kohti uutta vuotta

Näin vuoden pian vaihtuessa seuraavaan kokoan keskeisiä ajatuksia, aiheita, kysymyksiä ja teemoja Keski-Suomen kunnista ja kuntalaisten kanssa käymistäni keskusteluista.  Kävin loppuvuodesta erilaisissa tapahtumissa Kuhmoisissa, Viitasaarella, Joutsassa, Jämsässä, Saarijärvellä, Hankasalmella, Äänekoskella, Luhangassa, Laukaassa ja Jyväskylässä.  Mielipiteitä on vaihdettu niin teltoilla kuin eri teemaan liittyvissä tilaisuuksissa ja palautetta tullut myös muiden kuntien asukkailta. Kiitos!

Saarijärvellä Kokoomuksen teltalla

Keskeisiä keskustelun aiheita oli työ, talous ja nuorten koulutus, lapsiperheiden erilaiset elämäntilanteet ja viimeaikaiset karut tapahtumat.

Tietenkin tasa-arvoinen avioliittolaki oli ajankohtainen yksittäinen keskustelunaihe eduskunnasta ja se jakoi mielipiteitä. Keskustelimme paljon myös nuorten osaamisesta ja koulutusmahdollisuuksista tänä päivänä sekä kansainvälisyydestä. Sotea, uudistuksia ja hallitustyötä unohtamatta.

 Sosiaali- ja terveyspalvelut hämmentää vaikka uudistustarve tiedostetaan. 

Uudistus koettiin tarpeellisena, kunhan varmistetaan laatu ja kustannustaso sekä palvelut riittävän lähellä kuntalaista. Erikoissairaanhoitoon ja harvinaisempiin toimenpiteisiin pääsee kauemmaksikin- tuli esiin useilla paikkakunnilla. Ambulanssi, perusterveydenhoito ja vanhustenhoito nostettiin tärkeäksi turvallisuudenkin näkökulmasta. Miten pidetään kulut kurissa? Auttaako uudistus? Miten yrittäjät huomioidaan tässä sotemuutoksessa? Näistä kysymyksistä keskusteltiin.

Joutsassa esittäytymässä

Varhaiskasvatus- Kokoomuksen koulutuskiertueella

Ammatillinen koulutus ja lukio on tärkeä aihe  kaikenikäisille. 

On tärkeää panostaa lastemme ja nuortemme koulutukseen vaikka nyt onkin työttömyyttä- todetiin erityisesti isovanhempien ja lapsiperheiden kanssa käydyissä keskusteluissa.  Nuorten osaaminen ja työllistyminen on varmistettava. Lukio omalla paikkakunnalla pitää kylän virkeänä ja nuorten koulumatkat kohtuullisena. Todettiin myös, että vaikka ei olisi omaa ylläpidettävää lukiota tulevaisuudessa olisi toimipisteen säilyminen kylän kannalta merkittävää. Meidän kunnan oppilasmäärät on pienentyneet. Mistä lisää lapsiperheitä asukkaiksi?- huoli nuosi joissakin ikärakenteeltaan vanhemmissa kunnissa erityisesti keskusteluun.

Äänekoskella- Pokella Joulumyyjäisissä

     Laatu pitää muistaa ja nuorten valinnanmahdollisuus. Meillä on osaavia opettajia Suomessa.Ammatillinen koulutus on yhä tärkeämpää. Onko järkevää nostaa oppivelvollisuusikää? Eikö täsmätoimet nuorille olisi parempi vaihtoehto? 

   Näistäkin asioista juteltiin koulutus- ja oppilaitoskeskusteluissa.

Kirkkopuistossa ennen valtuustoa - mielenosoitusta vastaanottamassa

     Yrittäjiä ei saa unohtaa! 

Miksi on niin vaikeaa aloittaa yritys Suomessa? Kouluissakin on hyvä panostaa yrittäjämäiseen toimintatapaan. Kunnat ja valtio ei yksin elätä meitä suomalaisia.  Mistä lisää yrityksiä ja työtä? Osataanko kunnissa kilpailuttaa niin että paikallinen yrityskin pääsee mukaan? Kotimainen työ on tärkeää. Katso meidän kylänraittia ja tyhjiä liikehuoneistoja, mitä keksimme tilalle? Asenne ja tuki on tärkeä. Miksei yrittäjiä kannusteta ja arvosteta? Monia kansainvälisiä asioita voi toteuttaa pieneltäkin paikkakunnalta. - Tässä keskeisiä työhön ja yrittämiseen liittyviä näkökulmia.

   Alueen omat vahvuudet ja haasteet. 

Puu ja metsämme sekä bioenergia ovat yhä tärkeämpiä meille tulevaisuudessa. Kunnan talous ja päätöksenteko tulee olla sujuvaa sekä yhteishenkeä asioiden ratkaisemisessa. Kansanedustajan on hyvä osata ja ymmärtää kunnallista päätöksentekoa ja lakien vaikutuksia. Missä toimissa sinä olet toiminut? - oli usein kuultu kysymys. Tiestön kunto ja paikkakunnan ja yritysten saavutettavuus on elinehto. Meidän kunnassa kulttuuri- ja liikuntapalvelut on lähellä perheitä, täällä on hyvä asua.  Vesistö ja kesäasukkaat vahvuutena; miten helpotetaan mökkiläisten paikkakunnalle muuttoa? - Usein käytyjä keskustelun teemoja.

  Kulttuuri ja liikunta on tärkeitä hyvinvointimme edistäjiä. 

Meillä on tosi paljon sen alan osaamistakin. Voisi syntyä enemmänkin yrityksiä hyvinvointialalle. Lasten ja nuorten on tärkeää voida harrastaa.  Kohtuuhintaiset palvelut on tärkeitä kaikenikäisille.

Sinuhen ja Hennan kanssa Kävelykadulla

Mikaelin kanssa Kävelykadulla

Suomen itsenäisyyttä juhlimaan Luonetjärvelle

Virheistä saa ja pitää ottaa opiksi

On katsottava eteenpäin. Kuka olisi osannut arvata näin pitkän laman. Töitä tarvitaan, työttömyys on suuri. Ei hallituksella ole ollut helppoa, vastuunkanto on raskasta. Suomessa on älyttömän hyvä asua, ei valiteta turhasta. - kritiikkiä, mutta ymmärrystäkin ja laajempaa näkökulmaa Suomen taloustilanteeseen, muutostarpeeseen ja Keski-Suomen tulevaisuuteen nousi keskusteluissa.

Kiitos rakentavista keskusteluista, tervetuloa joukkueeseen!

      

Luhangassa pääministerin kanssa - kiertue jatkui Laukaaseen, Jyväskylään ja Jämsään

Tutkintojen myynnillä tuloja ja työtä Keski-Suomeen

julkaistu Keskisuomalaisessa  24.11.2014

Suomi on kansainvälisesti kiinnostava ja tunnettu maa koulutuksellaan ja osaamisellaan. Viime aikoina on keskusteltu lukukausimaksuista opiskelijoille jotka tulevat EU/ETA-alueen ulkopuolelta tänne opiskelemaan. Ymmärrän maksuttomuuden puolestapuhujia. Jos rajaamme argumentoinnin ainoastaan Suomeen tuleviin opiskelijoihin, on se lyhytnäköistä. Haluan tuoda esille toisen näkökulman. 

Tutkintojen maksullisuus ei tulisi koskemaan korkeakoulujen välisiä vaihto-ohjelmia tulevaisuudessakaan. Valmistelussa olevasta mallista maalaillaan virheellisiä uhkakuvia että muutoksella olisi vaikutus EUn sisämarkkinoihin. Tästä ei ole kyse. Merkittävää on, että tutkintojen maksullisuus tulisi avaamaan yksilöille tarjottavat tutkintojen myyntimarkkinat organisaatiovetoisten tilauskoulutusten sijaan. Silloin Keski-Suomi ja Jyväskylä ei tulisi jäämään pääkaupunkiseudun varjoon. Täällä on monipuolista ja kielitarjonnaltaan kansainvälistä koulutusosaamista. Meillä on keihäänkärkenä EduCluster Finland, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistama kansainväliseen koulutusliiketoimintaan keskittynyt yritys. Sen toiminnoilla on jo referenssiä mm. GCC-maissa, esimerkiksi Touko Aallon (19.11. KSML) mainitsemassa Abu Dhabissa.  

Uusi-Seelanti on hyvä esimerkki Suomen kokoisesta kansakunnasta joka tekee useiden miljardien liikevaihtoa ulkomaille suuntautuvalla koulutusviennillä. Muuttamalla tutkinnot maksullisiksi pääsisimme vapaaseen markkinaan hyvin suppean organisaatioasiakasjoukon sijaan. Tällöin jokaisella on laillinen mahdollisuus itse osallistua tutkinnon maksuun. Lisäliikevaihtoa tulee erityyppisistä stipendijärjestelmistä joissa Suomi voi olla mukana. Miksi ihmeessä emme haluaisi uusia tuloja ja työtä keskisuomalaisille ja suomalaisille? Olkaamme aidosti kansainvälisiä ja ajatelkaamme kaupan tekemistä myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

                                                                                                                                                                                                   

Pauliina Holm               

eduskuntavaaliehdokas (kok)

Jyväskylä