sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Hyvinvointia ja elämänlaatua kulttuurista ja liikunnasta

(teksti julkaistu keväällä 2011 Keltinmäen, Mäyrämäen ja Mustalammen asukaslehdessä)

Tänä keväänä olemme äänestäneet. Muun Suomen parasta kuoroa etsiessä. Monen ilmiön ja menestyksen taustalla on pitkä ja määrätietoinen työ. Yhteistyön, yhteisön ja kannustavan ilmapiirin merkitys on suuri päämäärän saavuttamisessa. Tämä näkyy Jyväskylässä vahvan kuoro- ja muun kulttuurityön lisäksi liikunta ja urheilutoiminnassamme. Jyväskylä tunnetaan liikunta ja kulttuurikaupunkina. Eikä suotta.

Uuden helmikuussa aloittaneen, superlautakuntanakin kutsutun, kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana, olen saanut ilon olla mukana niin palkitsemassa menestyneitä urheilijoitamme kuin seurata esimerkiksi nuorten Freestylen MM-kisoja Laajavuoressa tai voimistelun SM-kisoja Hipposhallilla. Sekä johtaa puhetta valtakunnallisilla orkesteripäivillä ja Jyväskylän kesän vuosikokouksessa kuin avata valtakunnalliset taidekasvatuspäivät ja kirjoittajayhdistysten päivät. Nämä muutamina esimerkkeinä lautakunnan alaisen toiminnan monimuotoisuudesta. Kuitenkin kaikkea toimintaa yhdistää ainakin yksi tekijä. Se on hyvinvointi.

Sillä hyvinvointiin kuuluu aineellisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös henkinen hyvinvointi. Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin tutkimuksissa. Tiedämme siis monien tutkimusten ja käytännön kokemusten kautta, että kulttuuri- liikunta ja taidekasvatus luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Liikunnan fysiologiset vaikutukset ovat kiistattomat. Kulttuurilla on myös parantavia vaikutuksia, kuten on todettu mm. musiikin merkityksestä aivohalvauspotilaiden kuntoutumisessa. Olemme tekemisissä supertärkeiden asioiden kanssa!

Kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunta jakoi maaliskuun kokouksessaan lähes 700 000 euroa kulttuuri-, liikunta, nuoriso ja kansalaisjärjestöille avustuksina. Avustusten yhtenä tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kumppanuuden vahvistaminen sekä vapaaehtoistoiminnan lisääminen. Avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjonnalle, tuetaan liikunta- ja urheiluseurojen sekä erityisliikuntajärjestöjen toimintaa, harrastamismahdollisuuksia sekä kotiseututyötä. Nuorisoavustuksilla tuetaan nuorten omatoimisuutta, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista sekä päihteettömyyttä.

Tunti liikuntaa tuo kaksi tuntia lisäenergiaa päivään”, on ulkoministeri Alexander Stubb todennut ja myös sen omalla toiminnallaan meille näyttänyt. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolestaan kertoi 17.4. Keskisuomalaisessa voimistelun SM-kisoja Jyväskylässä seuratessaan että: ”Voimistelu- ja urheiluseurat ovat vanhemmille tärkeitä kanssakasvattajia.”

Allekirjoitan molemmat lausumat. Tämän me olemme saaneet itsekin todeta esimerkiksi asukasyhdistyksen perinteisissä lasten hiihtokisoissa Kotalammella, Ladun Majalle hiihtäessä tai PiPan jalkapallokerhoihin osallistuvien, ihan pienimpienkin, lasten harjoituksia seuratessa. Liikunnan ja yhteisen osallistumisen riemu, sitoutuneet vanhemmat ja vapaaehtoiset luovat kannustavan sekä yksilön ja yhteisön hyvinvointia tukevan kasvuympäristön.

Kun pohdimme tulevaisuuden liikuntaverkkoa, on tärkeää kuulla kuntalaisia. Kuten teimme kirjastoverkkoselvityksen yhteydessä viime syksynä. Lautakunnan tulevan keskustelun ja päätöksenteon pohjalle on nyt tehty selvitys johon voi jättää kommentit sekä osallistua aiheesta järjestettävään keskustelufoorumiin. Hyviä käytänteitä ja keskustelukulttuuria luoden varmistamme ennaltaehkäisevän työn, liikunnan ja kulttuurin, merkityksen kaiken ikäisten elämänlaatua parantavana tekijänä.

Pauliina Holm
pauliina.holm@elisanet.fi

kirjoittaja on Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja,
joka asuu perheensä kanssa Mustalammella ja työskentelee Jyväskylän ammattiopistossa Hyvinvointi ja kulttuuri-yksikössä koulutuspäällikkönä.

Ei kommentteja: