Tervetuloa kirjoittajayhdistysten valtakunnallisiin talvipäiviin Jyväskylään, jossa samaiset ammattikirjoittajia ja harrastajia yhteen kokoavat päivät järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1964.
Jyväskylän kaupungin edustajana, Kulttuuri,- liikunta,- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana, minulla on ilo avata illan tilaisuus.
Mietin sopivaa sitaattia, riimiä, runoa tai ajatusta tähän alkuun. Mikä tekisi parhaiten oikeutta viikonlopun korkeatasoiselle annille? Mistä sanoissa, kirjoittamisessa, tarinoissa oikein on perimmiltään kyse? Miten lukija tai kuuntelija sanat tulkitsee ja mitkä asiat tulkintaan vaikuttavat? Entä kirjailijan näkökulma?
Pysähdyin miettimään asiaa. Mennäkö tietokoneelle ja hakea faktoja, lukuja liittyen kirjoittamiseen, lukemisen ja sanataiteen harrastamiseen, rahoitukseen, kirjastoverkkoihin ja kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Jyväskylän merkitykseen suomen kielen aseman ja opetuksen kaupunkina. Vai hakea kaapista tuttu pieni, punainen kangaspäällysteinen muistikirja, joka sisältää post it lappuja ja sanomalehden reunasta repäistyjä paperinpaloja. Päädyin jälkimmäiseen, jätin faktat ja annoin tilaa tunteelle.
”Kun sä yrität,
sä osaat, sä pystyt.
Kun sä ryhdyt
sä osaat.
Sen tajuat, kun pari kertaa kokeilet.
Luotat vain.
Sä vedät esityksen kun keskityt.”
Lukemani pätkä, tässä tapauksessa laulun säe, oli tyttäreni pari vuotta sitten tekemä hänen ollessaan 6-vuotias. Tuohon muistikirjaan olen kirjoittanut ja siirtänyt lasteni ajatuksia, huomioita ja lauluja arkisissa tilanteissa muutaman vuoden ajalta ennen kuin he itse alkoivat kirjoittaa ja piirtää tarinoita ylös.
Ylöskirjoitetut ja tallennetut sanat ovat arvokkaita kirjoittajalleen ja lukijalle. Ne herättävät muistoja, tunteita, ne kuvaavat aikaamme, tallentavat kulttuuriperimäämme, toimivat siltana sukupolvien välillä ja auttavat meitä ymmärtämään toisiamme ja ehkä myös itseämme paremmin. Kirjailija, tarinankertoja, sanoittaja tuo yleisölle mahdollisuuden omien tulkintojen tekemiseen, tunteiden kokemiseen omista kulttuurisista ja tiedollisista lähtökohdista. Tekstit elävät kirjoitettuina, soivat sanoina lauluissa, niitä tulkitaan näytelminä teattereissa. Sana ylittää taiteen rajoja. Se on sivistyksemme tukipilari.
Sen vuoksi paras käyttöliittymä lienee edelleen ja tulevaisuudessakin kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti