Viikonloppu perheen kanssa kiireettä "minilomalla" kylpylässä.
Uintia, leikkiä, ruokailua, huilaamista, taas uintia.
Temppurataa, pallopeliä, ja taas uintia.
Miten lapset nauttivatkaan.
Huoneessa ajatuksen keskeyttää iloinen huuto wc:stä: "pyyhkimään piste fi"
Ja kaikki ratkeavat nauruun pyynnön esittäjää, kuopustamme myöten.
Tämä toimenpide ei kuitenkaan tapahdu tulevaisuudessakaan virtuaalisesti.
Vain vuoden päästä kuopuksemmekin lähtee eskariin ja sitten koulutielle, isosisko eppuluokalle.
Torstai-illan kouluverkkoselvityksessä monien vanhempien tunteet olivat pinnalla. Päällimäiseksi itselleni jäi ajatus ja huoli juuri näistä pienimmistä koululaisista ja lapsuuden ja lapsena olemisen mahdollistamisesta, turvallisuudesta, sopivasta ryhmäkoosta. Olivatpa ratkaisut sitten mitä tahansa nyt esitetyistä vaihtoehdoista tai jotain uutta siltä väliltä, tulisi tärkeimpänä olla juuri alaluokkalaisten turvallinen ja terveellinen lähikoulu.
Nyt yleisökeskustelu oli pitkälti Palokan lukiopainotteinen.
Kouluverkkoaiheeseen palataan vielä monelta eri kantilta.
Ja niin pitääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti